Uusi aselaki on puhuttanut paljon. Puheet ovat tuoneet mukanaan tavanomaiset kylkiäiset, eli villejä huhuja ja ylilyöviä tulkintoja. Pyrin seuraavassa tekemään yhteenvetoa siitä, mihin asti päästiin eduskunnan lähtiessä kesälomille.

Espoon Budget Sportissa metsästysaseet käyvät hyvin kaupaksi. Kuva: Pekka Suuronen

 

Seuraavassa on sekaisin sekä faktaa että todennäköisyyksiä tai mahdollisuuksia, ns. sivistyneitä arvauksia. Faktat on merkitty F:llä. Sivistyneet arvaukset – sekin on eräs journalismin muoto – on merkitty kirjaimilla SA. Sivistynyt arvaus tarkoittaa, että asiat menevät kerrottuun suuntaan suurehkolla todennäköisyydellä, vaan ei 100 % varmuudella. Todennäköisyydelle en osaa antaa prosenttilukua, mutta alle 70 % todennäköisyyksiä en nimitä sivistyneiksi arvauksiksi. Arvaukset ovat luonnollisesti omiani näkemyksiäni.

 

Uuden aselain ensimmäinen vaihe vuoden 2010 aikana (SA)

 

Aselakia ei saatu eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokauden aikana (F), joten se siirtyy syksyyn. Eduskunta palaa lomalta 7.9.2010 (F), ellei sitä kutsuta ennenaikaisesti koolle jostain erityisen tähdellisestä syystä. Jos kutsutaan, eduskunta ei ainakaan käsittele aselakia (SA).

Uudessa aselaissa on elementtejä, joita vaativat sekä YK että EU (F) deadlinen lippua heiluttaen. Siksi aselain loppuunsaattamisessa on aikataulupaineita (F). Aseenomistajien intressiä edustavat piirit ovat vaatineet koko lain vetämistä takaisin valmisteluun, mutta se ei enää onnistu (SA). Valitusprosessista on erittäin paljon tietoa foorumissa Aselaki.Info (F). Olen käsitellyt aihetta myös 2.4.2010 ilmestyneessä blogissani. Arvaan, että meillä on uusi aselaki tämän vuoden loppuun mennessä (SA). Lain voimaantulo menee kuitenkin vuoden 2011 puolelle (SA).

On muistettava, että kunnes uusi laki astuu voimaan, mennään nykyisten Ampuma-aselain ja -asetuksen mukaan (F). Esimerkiksi aselupien ikärajat ja aselupien myöntämisperusteet pysyvät ennallaan vielä tämän vuoden loppuun asti (SA). Siis aseluvan perusalaikäraja on 18 vuotta, mutta 15-17- vuotiaat voivat saada aseluvan huoltajan suostumuksella (F). Ikärajat koskevat myös yhdenkäden aseita eli pistoolit, revolverit ja pienoissellaiset (F). Rinnakkaislupamenettely jatkuu ennallaan (F).

Toinen asia on, että poliisi voi tiukentaa aseluvan myöntämisen seulaa ilman aselain muutostakin. Näin on tehty jo pariin otteeseen Aselupakäytännön yhtenäistämisohjeen (AYO) kautta (F). Käsittelin aihetta 25.6.2010 ilmestyneessä blogissani, josta löytyvät linkit AYO:n teksteihin.

 

Uuden aselain sisältö (SA)

 

Jos uusi aselaki toteutuu sellaisena kuin sen nyt arvioin toteutuvan, sillä ei tule olemaan metsästysaseiden nykyomistajiin minkäänlaista vaikutusta (SA). Poliisin suorittama rikosrekisterin ja aselupien ristikkäinajo jatkuu edelleen (F), mutta se taas ei liity uuteen aselakiin, vaan se on seurausta aikaisemmasta päätöksestä. Ensikertalaiselle hankintaluvan hakijalle suoritetaan haastattelu (F), mutta jälleen, se ei liity uuteen aselakiin. Aseluvan ikäraja säilyy ennallaan 18 vuodessa (SA), mutta edelleen on mahdollista saada rinnakkaislupa 15-17- vuotiaana olemassa olevaan luvalliseen pitkään aseeseen (SA).

Aselupien saanti tulee yleisesti ottaen tiukentumaan (SA), mutta siihenkin riittää AYO ilman uutta aselakia. Jo nyt on huhuttu sellaista, että jos on ennestään pari taittuvapiippuista metsästyshaulikkoa, toimintamoodi ”kertatuli” (esim. Baikal merilinnustukseen ja Beretta radalle); ja jos hakisi lupaa vielä kolmannelle (rinnakkainen Merkel fasaanijahtiin), niin viranomainen rupeaisi kyselemään, että ”sinullahan on jo kaksi haulikkoa, mihin vielä kolmatta tarvitset?” Arvioin kuitenkin, että aseiden määrällistä rajoitusta ei kirjata aselakiin (SA).

Suurimmat muutokset tulevat tapahtumaan yhdenkäden aseiden osalta (F). Viranomainen on sanonut ääneen, että yhdenkäden aseiden populaatiota halutaan pienentää (F). Se alkaa uusien lupien myöntämisen tiukentamisella (F). Yhdenkäden aseiden aseluvan ikäraja tullaan nostamaan 20 vuoteen (SA). Useat aseiden omistajien intressijärjestöt ovat ehdottaneet, että 15-19- vuotiaalle pitäisi myöntää pistoolilupa esim. tarkkuusammuntaan (F), mutta sen läpimeno on epävarmaa, etten sanoisi peräti epätodennäköistä (SA). Yhdenkäden aseiden lupahakijoiden haastatteluprosessi on tiukentunut jo nykyisin (F), ja se tulee tiukentumaan entisestään (SA). Yhdenkäden aseiden luvista tulee määräaikaisia (SA), mutta jälleen kerran, tämä käytäntö voidaan ottaa käyttöön jo AYO:n kautta (F).

On ehdotettu, että uuteen aselakiin tulisi yhdenkäden aseluvan edellytykseksi kahden vuoden ohjattu harjoittelu, ampumaseuraan kuuluminen ja seuran antama todistus näistä molemmista. Nämä ovat niin rankkoja vaatimuksia, että en itse usko tällaisten läpimenoon. Tai en ainakaan toivo.

Aselakiin on ehdotettu velvollisuutta todistaa harrastuksen jatkuminen sekä metsästyksen että ampumaurheilun osalta. Metsästysharrastuksen todistamiseksi tulee riittämään ”metsästyskortti” (SA), muutoin tulisi metsästysseuroille melko ylivoimainen paperisouvi (F). Aikamoinen rasite se olisi ampumaseuroillekin, mutta sellaista nyt kuitenkin puuhataan (F). Tullaan edellyttämään mm. harrastuspöytäkirjaa ja käyntiä radalla noin joka toinen viikko läpi vuoden (SA). Myös tällaista vastaan intressijärjestöt taistelevat ankarasti (F).

Loukkupistoolien uudet luvat tulevat olemaan tiukassa (SA) ja niihin vaaditaan 20 v ikä (SA). Lupahakemukseen vaaditaan pontevat todistelut (SA). Loukkuaseen toimintaperiaatteeseen saattaa tulla ehtoja (SA), vaikka yksitoimiset revolverit ja kertalaukauspistoolit ovat harvinaisia (F).

Muiden kuin perinteisten pitkien aseiden (haulikko, kivääri, pienoiskivääri, haulirihla, drillinki) hankintalupien hakemusten tueksi tullaan vaatimaan enemmän todistelua (SA). Yhdenkäden aseiden kaliiperit ovat syynissä jo nyt (F), ja jotain ”tarpeettoman tulivoimaisesta kaliiperista” kirjataan aselakiinkin (SA). Mitään numeraalista kaliiperirajoitusta ei kuitenkaan tule (SA).

 

”Puoliautomaattiset pistoolit”

 

Tästä käsitteestä on tullut vakiotermi iltapäivälehtien toimittajien suuhun. Keltaisen lehdistön myötä se on tarttunut jo sisäministerinkin kielenkäyttöön. Helsingin apulaiskaupunginjohtajan, fil. tri Pekka Saurin (vihr) johtaman ns. Kauhajoen työryhmän julkilausumassa puhuttiin erityisesti puoliautomaattisista pistooleista. Työryhmä esitti, että tällaiset pistoolit kiellettäisiin Suomessa kokonaan, ja että olemassa olevat kerättäisiin pois korvausta vastaan Englannin malliin. Työryhmässä oli eriävä mielipide, jonka esitti poliisin edustaja, poliisiylitarkastaja Pekka Aho. Sisäministeri Anne Holmlund (kok) kieltäytyi viemästä täyskieltoesitystä eteenpäin.

Olen systemaattisesti ja vuosikymmenien ajan paheksunut termin ”puoliautomaatti” käyttöä. Ampujat tietävät mitä tällä tarkoitetaan, mutta mökin mummo ja peräkammarin poika eivät välttämättä. Automaattihan viittaa konepistooliin tai konekivääriin, eikö niin? Tästä saatiin konkreettinen esimerkki TV 1:n Jälkiviisaissa 9.7.2010, kun ”viisaat” keskustelivat Porvoon ampumistapauksesta. Toimittaja, kirjailija Umayya Abu-Hanna (vihr) sanoi mielipiteensä ”puoliautomaattipistooleista”. Lainaus videolaskurin 0.03.44 kohdalta: ”…on paljo vaikeampi mennä puukottaa jonkun ihmisen oikeesti kuin että – – – Trshrrrrrr…” Suorassa lähetyksessä annettu onomatopoeettinen sarjatulen purskaus ja käden liike kuvasivat Uzi- konepistoolin äänimaailmaa. (Abu-Hanna on taustaltaan israelilais-palestiinalainen.) Katsojalle jäi mielikuva, että ”puoliautomaattiset pistoolit” ampuvat sarjatulta vähintään 1000 ls/min tulinopeudella. Niinpä heti perään toinen jälkiviisas, kirjailija, kolumnisti, ex- Nokian toimitusjohtaja Kalle Isokallio (sit) rupesi puhumaan systemaattisesti automaattisista käsiaseista.

Olen vankasti sitä mieltä, että aseenomistajat ja metsästäjät, jotka puhuvat puoliautomaateista, puolareista, puolimoottoreista ja moottorihaulikoista, kusevat omaan pottiinsa. Koko puoliautomaatti- termi on saanut vakavan negatiivisen mielleyhtymän johtuen viime aikojen lehtijutuista, Saurin työryhmän lausunnosta – ja näistä jälkiviisaista.

Ampuma-aselaissa sekä Metsästyslaissa ja -asetuksessa puhutaan ainoastaan itselataavasta toimintatavasta (pistooli, haulikko, kivääri). Asian voi tarkistaa esitetyistä linkeistä. Esimerkiksi Ampuma-aselain 7 §, Metsästyslain 33 § ja Metsästysasetuksen 16 §, noin alkupaloiksi.

Asioista voi ja pitää puhua käyttämällä oikeita termejä, eikä se maksa yhtään sen enempää.