Poliisi antoi aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeen 16.10.2007. Tarkoituksena oli poistaa eri paikkakunnilla vallinneet kirjavat lupakäytännöt ja saattaa kaikki hakijat yhdenvertaiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Vuoden 1998 aselaki on edelleen voimassa.

 

Kansalaisten eriarvoisuudesta aselupaa haettaessa liikkui sekä kaupunkilegendaa että faktaa. Takavuosien Turku oli sananlaskunomainen esimerkki nihkeästä aselupien myöntämispolitiikasta. Esimerkiksi itselataavalle pienoiskiväärille ei muutamaan vuoteen lupia myönnetty, piste. Pääkaupunki Helsinki on ollut käytännöltään vuoristoratamaisen vaihteleva. Toiselta äärilaidalta näkee yhä edelleen nettiheittoja, joiden mukaan ”aamulla kävin jättämässä hakemuksen vallesmannille, ja se sanoi, että tule iltapäivällä hakemaan”. No, aika kultaa muistot. Ne jääkööt muistoihin, eikä vallesmannikaan enää aselupia kirjoittele.

Hyvää tarkoittanut aselupien yhtenäistämisohje ei kuitenkaan toiminut. On muistettava historia. Surullinen Jokelan tragedia tapahtui 18 päivää yhtenäistämisohjeen voimaantulon jälkeen. Tästä runsaan 10 kuukauden päästä tapahtui Kauhajoella vastaavanlainen kouluammuskelu. Kauhajoen ampujalle aseluvan myöntänyt poliisimies joutui ymmärrettävästi oikeudenkäynnin lisäksi yleisen mielipiteen teilaamaksi. Miksi Kauhajoen ampujalle oli myönnetty aseen hallussapitolupa? Tai oikeammin, miksi sitä ei oltu peruutettu?

On ymmärrettävää ja inhimillistä, että aselupia myöntävä viranomainen ryhtyi käyttämään äärimmäisen tiuhaa seulaa välittömästi kouluampumisten jälkeen. Jossain päin Suomea aseluvat pantiin kerta kaikkiaan jäihin. Yhdenkäden aseille niitä ei myönnetty lainkaan.

Sitten rupesi kuulumaan sellaistakin, että lupaviranomainen perusteli kielteistä lupapäätöstä tulevalla aselailla. Siis oikeastaan hallituksen esityksellä HE 106/2009, jota on vatvottu, ruodittu ja palloteltu viime syksystä lähtien. On selvää, että hallituksen esitys on ehdotus, se ei ole laki, eikä siihen saa vedota kun aseluvista päätetään. Päätöksen on aina perustuttava voimassa olevaan aselakiin. Oli siis tarpeen antaa

Yhtenäistämisohjeen yhtenäistämisohje

 

Poliisihallitus antoi tällaisen Marskin vuosipäivänä 4.6.2010 ja se astui voimaan 7.6.2010. Virallisesti dokumentti on nimeltään Ampuma-aseen hallussapitolupien antaminen ja peruuttaminen. Asiakirja löytyy tästä. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja lupahallintojohtaja Anne Aaltosen allekirjoittama nelisivuinen ohje on ”tarkoitettu täydentämään Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeita”. Käytännössä se pyrkii karsimaan kentällä tapahtuneita ylivarovaisuuksia ja epätietoisuuden mukanaan tuomia tulkintavirheitä.

Kaikkien aselupaa hakevien kannattaa tutustua tähän ohjeeseen jo ennen luvan hakemista. On muistettava, että aseluvan hinta on tukevat 68 euroa. Sitä ei palauteta kielteisen päätöksen sattuessa. Kun käyttöohjeiden lukeminen on todistetusti suomalaiselle myrkkyä –  Tosimies ei käyttöohjeita lue! –  niin referoin pääkohtia.

Luvanhakijoiden haastattelu: Kaikki ensimmäistä aselupaa hakevat on haastateltava erikseen. Käytännössä on siis kaksi haastattelua. Jos kyseessä on ensimmäinen lupa yhdenkäden aseelle, haastattelun suorittaa kaksi eri virkailijaa. Haastattelijan ei tarvitse olla poliisi, mutta pääsääntöisesti haastattelijan tulisi olla luvasta päättävä henkilö.

Luvan voimassaoloaika: Lupa voidaan antaa toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Ensimmäinen yhdenkäden aseen lupa tulisi antaa määräaikaisena, jos perusteena on ampuma-urheilu tai loukkupyynnissä tapahtuva eläinten lopettaminen. Määräajan tulisi olla enintään kolme vuotta.

Harrastuksen osoittaminen: Ensimmäistä yhdenkäden aseen lupaa hakevan tulisi aina pystyä osoittamaan yhden vuoden kestänyt harrastus ennen luvan myöntämistä. Harrastusta pitäisi olla tapahtunut kaksi kertaa kuukaudessa suhteellisen tasaisesti läpi vuoden. Harrastelajien pitäisi olla Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) mukaisia lajeja.

Aseen soveltuvuus käyttötarkoitukseen: Lupaa haettaessa on nimettävä harrastettava laji ja osoitettava harrastavansa tätä. Lupaviranomaisen on erityisen tarkasti selvitettävä, miten itselataava kertatuli- tyyppiset aseet soveltuvat käyttötarkoitukseen. – Käytännössä kaikki pistoolityyppiset aseet ovat itselataavia, pois lukien muutamat meillä harvinaisemmat merkit kuten Thompson/Center, PAV, M.O.A., Wichita, Freedom Arms jne.

Loukkupyytäjän todistusvelvollisuus: Tässä kohdassa ehdotetaan, että itselataava 22LR- tyyppinen ase on tarpeettoman tulivoimainen loukkupyytäjälle! Wannabe- loukkupyytäjän kannattaa ehdottomasti perehtyä tähän kohtaan. 22LR – maailman yleisin kaliiperi – on tehty syntipukiksi tietysti sen vuoksi, että tällaista itselataavaa asetta käytettiin sekä Jokelassa että Kauhajoella. Käytettiin juuri siksi, että se on maailman yleisin kaliiperi. Mustalla huumorilla voisi murehtia, että mikseivät nuo surullisen kuuluisat herrat valinneet kaliiperiksi 5,75 Velo-Dogia. Sen syrjiminen olisi vaikeuttanut vähemmän tulevien metsästäjien ja urheiluampujien elämää.

Lääkärintodistuksen esittäminen: Velvoite esittää lääkärintodistus jatkuu edelleen ensimmäistä yhdenkäden aseen lupaa hakeville. Myöskin sellaisille, jotka hakevat yhdenkäden aseelle yksityistä valmistamislupaa, rinnakkaislupaa, aseenkäsittelylupaa tai asevastaavan lupaa. Lääkärintodistusta voidaan vaatia myös muiden aseiden osalta.

Tulilinjalla yhdenkäden aseet

 

Kuten yllä käy ilmi, niin sanottujen pitkien aseiden (kiväärit, haulikot, haulirihlat, drillingit) osalta ei muutoksia ole tapahtunut eikä sellaisia ole odotettavissa. Paitsi haastattelu on uutta. Toki yleinen varovaisuus on lisääntynyt kaikkien aselupien myöntämisessä. Hallituksen (sisäministeriön) yleisperiaatteeksi on otettu yhdenkäden aseiden populaation vähentäminen Suomessa. Sen suuruudeksi on arvioitu 250.000. Kaikki yllä oleva tähtää vähentämistavoitteen systemaattiseen toteuttamiseen.

Enää ei lupaa heru ”ysimilliseen” takavuosien malliin. Kuitenkaan yhdenkäden aseluvan saanti ei ole Suomessa edelleenkään mahdotonta, niin kuin joissain maissa asia on. Luvanhakijan tulee kyllä olla (a) lupakelpoinen (= suht. nuhteeton ja suht. tervejärkinen), (b) tarpeeksi päättäväinen (= osaa ja jaksaa perustella asiansa), (c) tarpeeksi pitkäjänteinen ja (d) tarpeeksi vanha (= nyt 18 ja myöhemmin 20 vuotta täyttänyt).

 

Hyvää juhannusta kaikille!

§   §   §   §   §