Kun ns. armonvuosijärjestelmä eli amnestialaki sisällytettiin aselakiin v. 2004, luotiin myös järjestelmä, missä vapaaehtoisesti luovutetuista aseista luovuttaja saisi jonkinlaisen korvauksen. Järjestelmäksi kehitettiin vapaaehtoinen, julkinen asehuutokauppa, jolloin aseen oikea arvo asettuisi huutokaupan periaatteiden asettamalle tasolle, markkinatalouden oppien mukaan.

Ilkka Leino on meklaroinut kaikki AAHY:n asehuutokaupat  
Kuva: Pekka Suuronen

 

Huutokaupan toimeenpanijaksi määrättiin vasta perustettu AAHY eli Sisäministeriön Arpajais- jaAsehallintoyksikkö. Huutokauppojen toimituspaikaksi vakioitui Riihimäki AAHY:n kotipaikan mukaan, ja siellä Sakon tarpeettomaksi käynyt tukkiverstas. Tämä oli myös käytännön sanelema päätös, sillä kahdensadan aseen kuljettaminen on melkoinen logistiikkaoperaatio. Sellaisen arsenaalin siirtely on myös turvallisuuskysymys.

Tähän mennessä näitä huutokauppoja on järjestetty 22 ja niissä on myyty 4000 asetta. Huutajina ovat olleet asekauppiaat, asesepät, asekeräilijät ja yksityiset ostajat. Jotkut onnelliset ovat huutaneet toimivan tuliluikun edullisesti, joskus jopa halvalla.

 

Soraääniä

Huutokaupat ovat aiheuttaneet myös soraääniä. Erityisesti heti koulusurmien jälkeen media tarttui hanakasti AAHY:n huutokauppoihin. Se ihmetteli, kuinka valtio voi yhtäällä pyrkiä rajoittamaan aselupien saantia, mutta toisaalla kaupittelee lisää aseita markkinoille. Asevastaiset piirit ovat luonnollisesti paheksuneet valtion toimenpiteitä. Jotkut asekauppiaat ovat jupisseet katkerina, että ”meidän pahin kilpailijamme on valtio, joka myy aseita halvalla.”

NRA Kansallisen kivääriyhdistyksen puheenjohtaja Runo K. Kurko vaati Iltalehdessä 10.9. poliisin eli AAHY:n suorittamien asehuutokauppojen lopettamista. Hänen mukaansa huutokaupoissa olevat myytävät aseet ovat ”pelkkää romua”. Hänen mukaansa olisi parempi, jos valtio ostaisi tarpeettomat ja laatikon pohjille lojumaan jääneet sotamuistot. ”Näin saataisiin markkinoilta pois tuhansia aseita”, Kurko väittää.

AAHY:n ylitarkastaja Mika Lehtonen vastaa tähän, että ”aseiden lunastaminen edellyttäisi lainsäädännön muuttamista ja rahaa.” Hän myöntää, että huutokauppojen mielekkyyttä on ministeriössä mietitty moneen kertaan.

Sisäministeriö Olen osallistunut toimittajana useaan AAHY:n järjestämään huutokauppaan, tutkinut asetarjontaa ja aseiden kuntoa sekä kirjoittanut näistä tapahtumista. Minun on yhdyttävä Runo Kurkon mielipiteeseen, että näissä huutokaupoissa myydään paljon lähes romutavaraa.

Mutu-tuntumani sanoo, että 70 % myydyistä aseista on erittäin huonokuntoisia. Sen kertoo jo myyntihintakin, joka on tyypillisesti 5-15 euroa. 25 % aseista on käyttökelpoisia, elämää nähneitä käyttöaseita. Vain 5 % aseista on hyväkuntoisia ja haluttuja aseita. Näistä on maksettu käypäinen hinta ja ylikin. Näissä tapauksissa lain henki on materialisoitunut, eli aseen luovuttaja on saanut omaisuudestaan asiallisen korvauksen – miinus huutokauppakulut 32 euroa.

Jos aseen myyntihinta on jäänyt alle tuon 32 euron, ei aseen luovuttaja ole saanut mitään. Voidaan myös arvioida, että halpojen aseiden huutokauppaaminen on tuottanut valtiolle tappiota, jos 32 euroa on realistinen myyntikustannus per ase. Ainoastaan kahdesti olen nähnyt AAHY:n huutokaupoissa todellisia helmiä, jolloin hinta on noussut neli- tai viisinumeroisiin lukemiin.

Ensi viikolla kerron parista tapauksesta, jolloin omasta mielestäni aseet olisivat saaneet jäädä myymättäkin.

Iltalehti 10.9.2009

Iltapäivälehdistön tapaan kuva ja teksti eivät aina kohtaa toisiaan. Tässä Iltalehden kuvassa on Ilkka Leinon käsissä Smith & Wesson M686 rosterirevolveri, joka ei todellakaan ole romua

 

P.S. Seuraava AAHY:n asehuutokauppa järjestetään 4.11.2009 kello 10:30 Riihimäellä. Huutokaupan säännöt näet tästä. Huutokauppaluettelon näet tästä.