Kun rekyyli on fysikaalinen tapahtuma, sen arvo (määrä) voidaan laskea. Wikipediassa on aiheesta artikkeli englanniksi. Sitä ei ole vielä keritty kääntämään muille kielille. Laskentakaavojen toistaminen ei onnistu tällä blogialustalla erikoismerkkien esitysmahdollisuuden rajoittuneisuuden vuoksi, siispä ne on katsottava Wikipediasta.

Wikin artikkelissa on esimerkin vuoksi laskettu vapaan rekyylin energioita jouleina. Numeroiden merkitys on suhteellisuuden arvioimisessa, eli mitä suurempi numero (enemmän jouleja), sitä enemmän ase/patruunayhdistelmä potkii. Aseiden ja patruunoiden tarkemmat parametrit ja täydellisempi kaliiperiluettelo pitää katsoa artikkelista. Alla oleva otoskin herättänee tarpeeksi ajatuksia ja nostattaa osin kulmakarvoja. Myös käy selväksi, että aseen paino vaikuttaa rekyylin määrään merkittävästi.

Asetyyppi Merkki, malli Kaliiperi Aseen paino g Luoti g Lähtö m/s Rekyyli joule
Pistooli Glock 17 9 mm Para. 905 8,0 374 7,7
Pistooli Springfield 1911 45 ACP 1110 14,9 338 9,8
Revolveri Dan Wesson VH7 357 Mag. 1390 9,7 457 14
Revolveri Smith & Wesson M29 44 Mag. 1390 15,6 457 34
Haulikko Beretta 686 20-väljyys 2900 25 372 18,4
Haulikko Benelli Egale II 12-väljyys 3300 32 366 30
Haulikko Remington SP 10 10-väljyys 5000 64 381 87
Kivääri Remington M700 223 Rem. 3600 2,6 985 5,0
Kivääri Ruotsin Mauser 6,5 x 55 SE 4100 9,1 800 17,9
Kivääri CZ 550 FS 7 x 57 Mauser 4100 9,1 792 16,5
Kivääri Remington Sendero 308 Win. 4500 10,1 845 20
Kivääri Remington M700 9,3 x 62 4500 18,5 710 5,0
Kivääri Weatherby Mark V 460 Wby Mag. 4600 32,4 762 156
Kivääri Barrett M82 50 BMG 14000 41,9 902 127
Kivääri Shilo Sharps 1874 45-70 mustaruuti 5400 27,2 428 17,9

 

Kuten taulukosta näkyy, rekyylin kunkku tuossa tarkastelussa on 460 Weatherby Magnum. Siitä on muistissa pieni anekdoottikin. Ase oli Erä-lehden esittelyssä joskus 1980-luvulla. Silloin tehtiin töitä hajasijoitetulla organisaatiolla eli minä kirjoitin Salossa, valokuvaaja Jouko Savonen asui Teiskossa.

Tein Weatherby Mk. V:n mittaukset ja kirjoitin jutun, lähetin sitten aseen Joukolle kuvattavaksi, ja mukaan patruunoitakin. Aseella ampui myös asesuunnittelija Torsti Laaksonen, mutta hän kypsyi jo kahden laukauksen jälkeen. Jouko ampui patruunarasian tyhjäksi jäiseen ampumaradan valliin. Kun kyselin puhelimitse kokemuksia rekyylistä, kertoili Jouko jäyhän hämäläiseen tapaansa harvakseltaan: ”Siltä se tuntui niin kuin olisi pienenpuoleisessa autokolarissa ollut.”

Tästä on tunsaat kaksikymmentä vuotta aikaa mutta muistan vielä nuo Joukon sanat. Ja hänkin muisti vielä Weatherbyn rekyylin kun puhuimme tässä päivänä eräänä. ”Ei sellasella viittis penkistä montaa paukkua louskuttaa…”

Mutta pelkkä rekyylin energia tai liikemäärä ei kerro kaikkea. Jotkut kaliiperit tuntuvat rekyloivan terävämmin kuin toiset. Rekyyli voi tuntua subjektiivisesti kipakammalta yhdellä kaliiperilla kuin toisella. 30-kaliiperiset tuntuvat ainakin minusta kipakammilta kuin isoreikäisemmät. Mahdollisesti tämä johtuu rekyylinmuodostuksen aikakäyrästä, mahdollisesti ruutityypin käyttäytymisestä. Tämän tutkimiseksi tarvitaan arvokkaita mittalaitteita.

Rekyyli on haitallista ammunnan tarkkuuden kannalta, vaikka Erän keskustelupalstoilla machomiehet ja masokistit ovat yrittäneet muuta todistella. Sillä on muitakin haitallisia vaikutuksia. 13.8. Ilta-Sanomissa entinen työtoverini, lentokapteeni ja 43 ilmavoiton hävittäjä-ässä Kyösti Karhila muisteli sodanaikaista työkaluaan, Messerschmitt Bf-109G6-konetta MT-461. Siinä oli 3 kpl 20 mm tykkejä ja 2 kpl 13 mm konekivääreitä. ”Kun sillä tykkipatterilla ampui, tuntui kuin kone olisi seisahtanut ilmaan.” Rekyyli tuntui 500 km/h lentävässä 3000 kiloa painavassa koneessa näin voimakkaasti.

Kun vehkeet tulevat tarpeeksi rajuiksi, on rekyyliä pakko kesyttää jollain tavalla, esimerkiksi suujarrulla.

  Kuva: Vesa Toivonen  
  Kuvassa on eräs testiversio Patrian tykistä 155K98. Action-kuvan on ottanut Vesa Toivonen.