Suomen itsenäistymisen jälkeen aloitetussa valtion puolustusvälinetehtaiden sarjassa perustettiin vuonna 1923 Valtion ruutitehdas (VRT) LaukaanVihtavuoreen. Siellä se toimii edelleen, tosin monia muutoksia läpikäyneenä niin tekniikan kuin omistuspohjankin suhteen. Nykyinen nimi on VihtaVuori.

VihtaVuori on ainoa ruudinvalmistaja Suomessa. Nykyään sen omistaa monikansallinen Eurenco (SNPE, Saab Bofors, Patria). Tässä liittymässä ranskalainen SNPE Matériaux Energétiques on ajajan pallilla 60,2 % omistuksella. Vihtavuoren lisäksi liittymä valmistaa ruutia Belgiassa, Ruotsissa ja kahdessa tehtaassa Ranskassa. Eurencolla on 800 työntekijää, jotka tekevät 140 miljoonan euron liikevaihdon.

VihaVuori Latausopas Ed. 7

VihtaVuoren itselataajalle myytävä kanisteriruuti on valmistettu Laukaassa. VihtaVuori on julkaissut tasaiseen tahtiin latausoppaita, ja nyt on ilmestynyt uusin Reloading Guide Edition 7. Se on englanninkielinen, koska jälleenlatausmarkkinat ovat pitkälti USA:ssa.

Ruutina käytetään luonnollisesti vain VihtaVuorta. Nallien merkkiä ei ole määritelty. Koeammunnoissa käytettyjen hylsyjen merkki on kerrottu ja niiden Trim-To-Length on ilmoitettu. Hylsyinä on mainittu Sako, Lapua, Hornady, Remington, Winchester, Norma, Alex-A, RWS, Weatherby, Federal, IMI, Munitionsfabrik Thun, Fiocchi, Tanfoglio, Starline, Freedom Arms ja Speer, eli vähän kaikkea.

68-sivuinen Reloading Guide käsittelee 58 kiväärikaliiperia 204 Rugerista 50 BMG:een, 26 yhdenkäden aseen kaliiperia 7 mm TCU:sta 500 S&W Magnumiin ja Cowboy Action latauksia viiteen kaliiperiin 38 Specialista 45 Coltiin. Kun USA:n markkinat ovat kohderyhmänä, mukana on suomalaiseen silmään eksoottisiakin kaliipereita.

Luotimerkkejä on paljon, mutta meillä yleisimmistä metsästyskaliipereista 222 Rem., 7,62 x 53R, 308 Win. ja 30-06 Sprf. löytyvät myös Lapuan ja Sakon luodit.

Guiden reseptien määrää ei laske erkkikään, mutta paljon niitä on. Yhdestä ruutilajista ja luodista on annettu Starting Load ja  Maximum Load, eli väliarvoja ei ole. Korostusbannerilla kerrotaan Accuracy Load eli hyvän tarkkuuden antava lataus. Se löytyy poikkeuksetta maksimilatausten taulukosta. Tästä voisi päätellä, että lussuilla latauksilla ei parasta tarkkuutta saavuteta.

Alussa on yleistä tietoa VV-ruudeista ja ohjeita ruudin säilytykseen. Sisäkannessa verrataan 11 eri valmistajan ruutien keskinäisiä palamisnopeuksia tavanomaisella varoituksella, että ruuteja ei voi korvata toisilla tämän taulukon perusteella. Ja kun Amerikan markkinoilla liikutaan, yleisiä varoituksia on kaksi sivua. Näistä suomalaisenkin kannattaisi lukea huolellisesti lyijylle altistumista käsittelevä osuus. Minulla on käsitys, että suomalainen itselataaja ja ampuja on hyvin huoleton ja huolimaton, etten sanoisi välinpitämätön, tällä osastolla. Lyijyn riskit tulevat konkreettisiksi kun puljataan päällystämättömien luotien kanssa.

VihtaVuoren manuaali on ilmainen, kunhan vaivautuu kävelemään sellaiseen aseliikkeeseen, missä ruutia myydään. Vaihtoehtoisesti, jos käytössä on laajakaistayhteys, koko manuaalin voi imuroida netistä tästä. Sitten voi printata itselleen ne kaliiperit mitä tarvitsee.

Mutta uskoakseni meitä vanhoja pieruja on muitakin kuin minä, jotka ajattelevat, että netti on hieno asia joo, mutta kirja on aina kirja.

VihtaVuori Reloading Guide

Edit 11.6.2009 klo 20:57

Nammo Lapuan myyntipäällikkö Erkki Seikkula toteaa, että VihtaVuoren manuaaleissa ei ole ohjeita haulikonpatruunoiden lataukseen, eikä todennäköisesti tulekaan. Syiksi hän ilmoittaa tehdaspatruunoiden alhaisen hintatason, käytettävien komponenttien suuren kirjon, hylsyjen ja välitulppien erilaiset materiaalit, välitulppien vaihtelevat koot jne.

”Näistä syistä johtuen VihtaVuori ei halua lähteä antamaan mitään ohjeita näin epäselvään kotilataustoimintaan.”

Näin siis Erkki Seikkula. Itse olen pienessä päässäni ajatellut seuraavanlaisen motiivin. Panos-tuotos-analyysin tulos komponenttien ja reseptien saattamisesta jälleenlataajille on surkea. Suomeksi sanottuna: VihtaVuori ei saisi toiminnasta muuta kuin p-nettoa.

Määrällisesti kaikkein eniten ammutaan kiekkopatruunoita. Patruunan hinnalla ei Suomesta saa edes komponentteja. Kalliissa metsästyspatruunoissa tilanne on toinen. Ja kehuttuja haulien ihmemateriaaleja ei tehdaspatruunoina edes saa.