Posti toi Metsästäjä 1/2009:n. Sehän tulee jokaiselle riistanhoitomaksun (”metsästyskortin”) maksaneelle eli lähes 300 000 ihmiselle. Tämä blogi on tarkoitettu niille, joille lehti ei tule tai jotka eivät sitä syystä tai toisesta lue.

   
Metsästäjä 1/2009 sivu 5

Metsästäjä-lehden päätoimittaja Jari Pigg otsikoi pääkirjoituksensa ”Aseetko ongelma?” Siinä sivuttiin Kauhajoen koulusurmaa ja sitä seurannutta polemiikkia yhdenkäden aseiden osalta. Päätoimittaja Pigg käytti termiä ”pistoolityyppiset aseet”.

Julkisuudessa on kyseenalaistettu yhdenkäden aseiden tarpeellisuutta metsästyksessä. Metsästäjä-lehdessä Jari Pigg ottaa kantaa pistoolin puolesta: ”Niitä tarvitaan ampumaurheilun lisäksi tietyissä metsästysmuodoissa. Loukkupyynnissä ja ennen muuta luolapyynnissä ne ovat tuiki tarpeellisia välineitä.”

Kuten tavallista, rikoksentekoon käytetty välineistö saa tuta kansan vihan. Nyt sekä Kauhajoen että Jokelan tapauksissa käytetty ase oli itselataava pistooli. Toinen oli SIG-Sauer Mosquito, toinen Walther P22. Molemmissa on vakiona 10 patruunan lipas, eli aseella voi ampua itselataavaa tulta 10 laukausta vain liipaisinta puristamalla, edellyttäen että syöttö- tai ulosvetohäiriötä ei tule. Tapahtumien seurauksena luupin alle joutuivat (1) itselataava toiminta, (2) lipaskapasiteetti.

Jotkut sanovat, että loukkupyynnissä ei tarvita itselataavaa toimintoa. Ei ehkä tarvitakaan, mutta pistoolit kun nyt vain ovat sellaisia. Kertalaukauspistoolit ovat ylen harvinaisia. Äkkiseltään ei tule mieleeni muita kuin PAV ja Drulov. No, Thompson/Centerit tietenkin, mutta ne ovat aika kookkaita ja kalliita. Ja lipaskapasiteetti 10 patruunaa on eräänlainen teollisuusstandardi 22-pistooleissa.

Revolverit ovat eräs itselataavan toimintatavan vaihtoehto, mutta 22-revolverit ovat jostain syystä joko huonosti saatavilla tai sitten ”reikäsinkkejä” (ei reikärautoja). Maailmalla olisi kyllä pienikokoisia ja hyvälaatuisia .22-revolvereita. Esimerkiksi brasilialainen Taurus valmistaa valtaisaa määrää revolvereita kaliipereissa .22 Short – .44 Mag., erikokoisilla rungoilla ja piipun pituuksilla. Näistä löytyisi ihanteellisia loukkumiehen aseita, mutta Suomen aselaki katsoo ne jerrycottonin vehkeiksi eli taskuaseiksi. Tällöin ei lupaa metsästäjälle heru.

Tässä välissä henkäisen, että toivottavasti ei lähdetä ainakaan puhumaan pitempään yksitoimisista revolvereista. Niiden tarjonta se vasta huonoa onkin, paitsi ”villin lännen” Colt 1873 SAA-replikoiden. Näitä valmistaa monikin, mutta hinnat ovat turhan kovat ja aseen koko turhan suuri.

Oli valitettavaa, että välittömästi Kauhajoen jälkeen muutamat intressiryhmät rupesivat katsomaan putkinäköisesti vain oman harrastelajinsa tarpeita julistaen että ”meidän lajissamme ei muunlaisia aseita tarvita”. Kaikkein kärjistetyimmän esimerkin puuhasivat kokoon Suomen Miekkailuliiton hallituksen puheenjohtaja Kimmo Pentikäinen ja hallituksen jäsen Jan Bade, jotka keräsivät surullisenkuuluisan asevastaisen adressin. Kaikkein sukkelinta asiassa on, että Suomen Miekkailuliitto on Suomen Liikunta ja Urheilun (SLU) alainen lajilitto, samoin kuin on Suomen Ampumaurheiluliittokin (SAL). Siis miekkailijat puukottivat – tai pistivät miekalla – selkään samassa rakennuksessa (SLU-talossa) toimivia kollegoitaan.

Olisi toivottavaa, että intressiryhmien edustajat osoittaisivat solidaarisuutta toisille urheilu- ja harrastelajeille tässä asiassa. Erän keskustelupalstoilla joku vertasi solidaarisuuden puutetta ”toisen murokuppiin kusemiseen”. Aivan erinomainen kielikuva.

Kieppi

Metsästäjä-lehden välissä tuli uusi lehti Kieppi. Tämä on Metsähallituksen maksuton lehti metsästäjille, Se toimitetaan Metsähallituksen Oulun konttorissa ja ilmestyy kerran vuodessa. Ensimmäisen lehden painos oli 306 000 kpl. Jos paperilehteä ei jostain syystä saa käsiin, niin tämän 40-sivuisen lehden voi lukea tai ladata netistä.

   
Kieppi 2009 kansi

 

Moni on kuullut esim. Riekonkiepistä, mutta kuinka moni tietää, mikä se kieppi oikein on? Sekin selvisi lehden sisäkannesta. ”Kieppi on riistaeläimen, yleensä metsäkanalinnun, lumeen tekemä onkalo.”

Kieppi käsittelee mm. eränkäyntiä valtion mailla, pienriistan lupamenettelyä ja hakuohjeita sekä myös hirvieläinten metsästystä valtion mailla. Lehdessä on metsästysalueluettelo.

Täältä löytyy artikkeli ”Silmätysten petojen kanssa”, jossa kerrotaan sivustosta www.suurpedot.fi. Tätä ylläpitää Metsähallituksen Kuhmon osasto. Pari lainausta artikkelista: ”Suurpedot ovat mitä suurimmassa määrin tunteita herättäviä eläimiä. Sitä ne tulevat olemaan jatkossakin.” ”Pedoille pitää löytyä elintilaa, mutta ei välttämättä ihmisten takapihoilta. Joltisenkin sopuisasti yhteiselon pitäisi sujua myös tulevaisuudessa.”

Tässä artikkelissa on Metsähallituksen ilmoittamat suurpetokannat. Veikkaan, että ilmoitettu susien määrä panee mielipiteet liikkeelle!

Tiesitkö muuten, että Metsästäjä-lehti on luettavissa netissä PDF-muodossa? Osoite löytyy portaalin http://www.riista.fi/ etusivulta.