Joulun alla näimme TV2:ssa joukon lähetyksiä ampumahiihdon maailmancupista Itävallan Hochfilzenistä. Niitä katsellessa tuli mieleen, että tässähän ovat kaikki ainekset yleisölajiksi. Fyysistä kilvoittelua, käden tarkkuutta, ampumatulos välittömästi selvillä suorituksen jälkeen (nykyajan tekniikkaa apuna käyttäen), kilpailutilanteen alinomaista muuttumista, jännitystä maaliviivalle asti. Edes ampumaurheiluun kyynisesti suhtautuvat eivät voi väittää toista.

Joidenkin mielestä ampuminen ei ole urheilua lainkaan. Että se on vaan mahallaan makailemista minkä keskeyttää vain ajoittainen etusormen hienoinen koukistaminen. Nämäkään kyynikot eivät voi sanoa etteikö ampumahiihto olisi fyysistä urheilua. Kun ollaan hiihdetty sata lasissa vaikkapa 5 kilometriä, pulssi hakkaa tuhatta, kivääri heilahtelee puuskuttavan hengityksen tahdissa ja on osuttava 50 metrin päässä sijaitsevaan 45 mm suuruiseen mustaan täplään… Ohiampuminen rankaisee merkittävästi varapatruunoiden räpläämisen tai sakkokierroksen muodossa.

Ampumahiihdossa kilpailun voi hävitä tai voittaa ampumalla. Sen voi myös hävitä tai voittaa hiihtämällä. Koko paketti on näiden yhdistelmä. Mielestäni juuri tässä piileekin ampumahiihdon pihvi.

   
Kuva: YLE TV2/Seija Vaarna

Toisaalta ampumahiihto on välineurheilua siinä missä muukin huippu-urheilu. Suksissa näkee maastohiihdon vapaatyylissä käytettyjä huippumerkkejä (Madshus, Fischer, Rossignol…). Patruunana on käytetty vuodesta 1978 lähtien 22 Long Riflea eli ”pienoiskiväärin patruunaa”. Markkinajohtaja tällä alueella on useiden vuosien ajan ollut Lapuan Polar Biathlon.

Aseena käytetään tänä päivänä lähes yksinomaan suoravetolukkoista kivääriä. Itselataavat aseet ovat kiellettyjä, eikä suoravetoisessa lukossakaan saa olla palautusjousta. Ehdoton markkinajohtaja on saksalainen Anschütz. Aseseppä Peter Fortner modifioi Anschütz 54-aktion suoravetoiseksi ja Anschütz rakentaa sitten aseen valmiiksi: Ampumahiihtokivääri Anschütz M1827 System Fortner. Tällainen ase maksaa noin 2500-3000 euroa.

   
Kuva: YLE TV2/Seija Vaarna

Toinen suoravetolukkoinen kivääri on venäläinen Izhmash Biathlon 7-4. Se maksaa noin puolet Anschützin hinnasta. Aseiden tunnistaminen televisiossa on vaikeata, sillä monet ampujat ovat raken(nut)taneet uuden tukin omien mittojen ja mieltymysten mukaan. Aseen nopea saaminen selästä ja vielä nopeampi lento sinne takaisin on lajissa elintärkeää.

Tunnistamista vaikeuttavat lisäksi erilaiset lippaiden ja varapatruunoiden säilytysjärjestelyt sekä monenlaiset mainosteippaukset.

Kovatasoinen liiga

Wikipedia hehkuttaa, että ”Ampumahiihdon maailmancup on  maailman kovin sarjamuotoinen kilpailu.” Maailmancupista on kilvoiteltu vuodesta 1977.

Ampumahiihdon perinteet ovat sotilaalliset. Etsimättä tulee mieleen Talvisodan legenda missä suomalaiset lumipukuiset tšuhnat hiihtivät metsissä kuin valkoiset pirut, ampuivat tarkasti ja järjestivät helvetilliset olot kirgiiseille ja tataareille, jotka eivät hiihdon päälle niin kauheasti ymmärtäneet. Näinhän meille on kerrottu.

Tätä taustaa vasten suomalaisten luulisi juhlivan tässä lajissa, mutta tilasto heittää saavillisen kylmää vettä niskaan. Koko maailmancupin 30-vuotisen historian aikana lopputulosten mitalisijoilla ei ole ollut yhtään suomalaismiestä! Suomalaisnaisiakin on nähty palkintopallilla vain yhden ainoan kerran, kun kaudella 1982-1983 Aino Kallunki pokkasi pronssia.

Kaikkien aikojen menestynein maa miesten puolella on Saksan demokraattinen tasavalta (DDR), jonka kilpailijat ovat voittaneet cupin yhteensä yhdeksän kertaa. Saavutus on sikälikin merkittävä, että valtio lakkasi olemasta jo vuonna 1990! Naisten puolella ykkösmaa on Ruotsi. Miehet ja naiset yhteen laskettuna paras maa on Norja 13 voitolla.

Miesten legendaarisia nimiä ampumahiihdossa ovat Norjan Ole Einar Bjørndalen ja Eirik Kvalfoss, Ranskan Raphael Poirée, Saksan Sven Fischer ja DDR:n Frank Ullrich. Naisten puolella kovia nimiä ovat Ruotsin Magdalena Forsberg, Saksan Kati Wilhelm ja Uschi Disl, Norjan Liv Grete Poirée, Ranskan Anne Briand ja Venäjän Anfisa Retsova. Näistä Magdalena Forsberg on lajin ehdoton kuningatar kuudella peräkkäisellä maailmancupin voitollaan.

Lajilla on oma liittonsa, Suomen Ampumahiihtoliitto. Ampujilla on omansa, SAL, hiihtäjillä oma voimakas Suomen Hiihtoliitto. Ampumahiihtoliitto on rutistuksissa näiden kahden mahdin välissä.

Ampumahiihto on myös olympialaji. Suomen menestyksekkäin ampumahiihtäjä Heikki Ikola on tuonut hopeamitalit kaksista olympialaisista, lisäksi hän on lajin nelinkertainen maailmanmestari. Saamme nauttia hänen asiantuntevista kommenteistaan YLEn kanavilla. Tämän päivät parhaita suomalaisia ampumahiihtäjiä ovat Paavo Puurunen ja Kaisa Mäkäräinen.

Kuuluisia ampumahiihtokeskuksia ovat mm. Italian Anterselva, Saksan Ruhpolding ja Oberhof, Norjan Lillehammer, Venäjän Hanti-Mansijsk, Tsekin Morave, Ruotsin Östersund, Kanadan Canmore ja USA:n Lake Placid.

Suomessa ampumahiihtoa harjoitetaan mm. Ahvenistolla, Ounasvaaralla, Luodossa, Kontiolahdella, Seinäjoella ja Himangalla. Lahden hiihtokeskuksessa on järjestetty kahdet MM-kilpailut. Ammunnat voidaan järjestää vaikka keskellä kaupunkia.

 

Hyvää Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta 2009!

 

Kuva: YLE TV2/Seija Vaarna