Kumpi ompi oikea termi rihlatusta aseesta, joka sylkäisee suustaan yhden luodin? Molempia kun näkee suloisesti sekaisin. Sellaistakin kuulee, että kivääri on pienempikaliiperinen (”pienoiskivääri”) ja luodikko sitten järeämpi juttu. Mutta jätetään tällä kertaa oravaniuhat, hirviväljät ja perästäladattavat tussarit toiseen käsittelyyn.

Ensimmäiseksi katsopaikaksi on ruvennut muodostumaan Wikipedia. Kun sinne syötetään sana luodikko, siirtyy se välittömästi hakusanaan ”kivääri”. Wikipedia siis on vakaasti sitä mieltä, että kivääri olisi oikea termi aseelle, joka on ”pitkäpiippuinen, tukilla eli perällä varustettu tuliase, joka on nykyisin tavallisimmin varustettu rihlatulla piipulla ja on patruunakäyttöinen”.

Mutta katsotaan myös ”aikaa ennen internettiä”, eli Nykysuomen sanakirjaa (1992). ”Kivääri s. pitkäpiippuinen, luoteja ampuva käsituliase, jota käytetään tulitaistelussa, metsästyksessä ym.”

Ja ”Luodikko s. metsästysaseena käytetty luoteja ampuva ase. Järeä, isokaliberinen l.” Virallinen sanakirja siis tuntee ja hyväksyy molemmat nimikkeet.

Ampuma-aselaki on yksiselitteinen. 6 §:ssä luetellaan ampuma-aseiden tyypit. Sen kohdassa 2) määritellään kivääri, kohdassa 3) pienoiskivääri. Luodikoista ei puhuta mitään.

Metsästysasetus kiertää 16 §:ssä ovelasti nimikedilemman puhumalla rihlatusta luotiaseesta. Ei rupattele kivääristä eikä luodikosta ollenkaan. Samalla lailla tekee Metsästäjäin Keskusjärjestö antaessaan ohjeita ampumakokeeseen.

 

Sako 85 luodikko

Kuva: www.sako.fi

Kun mennään Sakon nettisivuille, niin puhutaan Sako 85- ja Tikka T3-luodikosta. Mutta kuitenkin myöhemmin TRG-tarkkuuskivääristä, TRG-S-metsästyskivääristä, Sako Quad-pienoiskivääristä ja Beretta Gold Rush-kivääristä.

 

Sako Quad kivääri

Kuva: www.sako.fi

Normarkin sivut puhuvat Remington-kivääreistä. Hjorthin luettelossa Anschütz ja BSA ovat kivääreitä, mutta Baikal, Heckler & Koch, Lynx ja Strasser ovat luodikoita. Elorannalla Krico on luodikko, Steyr on kivääri, Finnclassic on kaksoisluodikko. Hantaurus myy Marlin, Mossberg, Steyr, Thompson/Center ja Weihrauch kivääreitä. Gyttorp Finlandin maahantuomat Browningit ovat luodikoita. Markus Remes Oy:n CZ:t ja Schultz & Larsenit ovat kivääreitä. Asetalolla on monenmerkkisiä aseita, jotka ovat systemaattisesti kivääreitä, samoin Juhani Sinisalo myy pelkästään kivääreitä. NorDis tuo maahan Thompson/Centerin, Smith & Wessonin ja Oberland Armsin kivääreitä.

Ota tuosta sitten selvää. Johdonmukaisuutta tai konsensusta ei maahantuojien joukosta näy löytyvän. Sen verran kuitenkin, että yhtään pienoisluodikkoa, tarkkuusluodikkoa, ilmaluodikkoa, biathlon- eli ah-luodikkoa tai rynnäkköluodikkoa en löytänyt.

Kivääri-nimikkeen voidaan arvella johtuvan ruotsinkielestä (gevär) tai saksasta (Gewehr). Englannin rifle tai venäjän vintofka eivät kuulosta kantasanoilta. Luodikko taas lienee johdannainen sanasta luoti. Eli väline, jolla luoti ammutaan. Kuulostaa loogiselta. Luodikko on aikansa uudissanoja, joka on jäänyt eloon.

Kunnon fennomaani ja aitosuomalainen tietysti ajaisi luodikko-nimikettä koska sitä ei ole johdettu tuosta kirotusta ruotsinkielestä. Itse olen kuitenkin kallistunut tuon kivääri-sanan puolelle, vaikkapa ihan siitä yksinkertaisesta syystä että Jyväskylän Tourulaan perustettiin v. 1926 Valtion Kivääritehdas eikä Valtion Luodikkotehdasta. Ja se tuotti alkuun pikakivääreitä eikä pikaluodikoita. Ajoin muuten Kivääritehtaan ohi tässä männä päivänä. Jyväskylän superristeykseen näkyi hyvin valtavan suuri taulu ”Kivääritehdas” historiallisen rakennuksen seinässä.   

Siis mitä minuun tulee, niin rihlattu luotiase on omissa kirjoituksissani kivääri eikä luodikko. Aamen.