Edellisessä blogissani kerroin ampujien olympiamenestyksestä ja sitä seuranneesta juhlahumusta. Ampumaurheilun päännosto huomattiin myös valtalehdistössä. Helsingin Sanomissa nähtiin 22.8.2008 harvinaista herkkua otsikolla ”Minä, Ruger ja maalitaulu”. HS:n toimittaja Petra Jämsä innostui menemään Helsinki Shooting Clubin sisäradalle kokeilemaan ampumista .22-pistoolilla.

 

 

Helsingin Sanomat on mielestäni Suomen valtamedia. Tiedän, että saan provinsseista kitkeriä kommentteja, joiden mukaan HS tuijottaa liiaksi omaan napaansa eli pääkaupunkiseudun asioihin. Mutta kiistaton fakta on, että se on Suomen suurin tilattava lehti ja että se on sellaisena mielipidemuokkaaja. Sitä lukee lähes miljoona suomalaista joka päivä.

HS on perinteisesti ollut jos ei nyt asekielteinen niin ainakin asekriittinen kannanotoissaan. Sitä taustaa vasten tämä nuoren naistoimittajan pistoolikokeilu oli ampumaurheilun kannalta positiivinen juttu. Mutta ovat ampujain asiat olleet muutenkin esillä HS:ssä. 27.8.2008 käsiteltiin Helsingin seudun haulikkoammunnan tukalaa tilannetta. Helsingin liikunnanjohtaja Anssi Rauramo totesi, että ”Rahoitus on kunnossa, paikka puuttuu”. 29.8.2008 Helsingin Sanomat kertoi ”Ampujat haluavat radan VantaanPetikkoon”. Asialla on Sampsa Olkinuora, joka toimii aktivistina mm. Tarkka-ampujakillassa.

Helsingin Sanomat 22.8.2008

Helsingin Sanomat 27.8.2008

   
Helsingin Sanomat 29.8.2008 Kuten olen monesti todennut, ei Helsingissä – Suomen suurimmassa kaupungissa (pop. 571.887) – ole enää yhtään ampumarataa haulikoille ja kivääreille. Lyhyille aseille on muutama sisäampumarata ja ainakin yksi yksityiskäytössä oleva ulkorata. Santahaminassa on rata mutta se on suljetulla sotilasalueella eikä yleisön käytettävissä. Sama on tilanne KirkkonummenUpinniemessä. Viimeinen ulkorata, perinteikäs SMY:n Viikinmäen ampumarata (1955-2005) on suljettu eikä uutta ole saatu tilalle.
  Viikinmäki 1.9.2008

Viikinmäen paikalle piti rakennettaman asuntoja, mutta alueella näyttää vallitsevan hiljaiselo. Ohikulkeva ampumaurheilun ystävä ei voi välttyä ajatukselta, että hykerrelläänkö jossain: ”Saatiinpas ne perkuleen pyssynpaukuttelijat veks täältä – no nyt ei ole enää kiire.”

Toivotaan kovasti niiden 80.000 pk-seudun aseen omistajien puolesta että tänne saataisiin asialliset harjoittelumahdollisuudet eli ampumakeskus.

Kuva: Jarmo Santavuori

”After the ball….” Kun juhlat on juhlittu, koittaa arki. Pekingin mitalijuhlille ei tule jatkoa ainakaan ampujien toimesta, ellei heille taata kunnollisia harjoittelumahdollisuuksia. Myös pääkaupunkiseudulla on potentiaalisia tulevia ampujasuuruuksia jo senkin perusteella, että täällä asuu viidesosa Suomen väestöstä eli yli miljoona ihmistä.