36 vai .410?

12.7.1993 annettu Metsästysasetus puhuu haulikon kaliiperista 17 §:ssä seuraavasti: ”Haulikon kaliiperi. Riistaeläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10–20. Pienempikaliiperista haulikkoa saa kuitenkin käyttää piisamin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36.”

Siis metsästyksessä haulikon kaliiperille on annettu ylä- ja alarajat. Ei saa käyttää suurempaa kuin 10, eikä pienempää kuin 20. Yllä on mainittu poikkeukset tietyille riistalajeille. Oikein vanhoissa haulikoissa voi tavata kaliipereita 24 ja 32, mutta niille ei ole enää patruunoita. 28-kaliiperille löytyy paremmin, sillä USA:ssa ammutaan skeetiä neljällä kaliiperilla: 12, 20, 28 ja .410. Täysverisen skeettarin on siis hankittava neljä haulikkoa urheiluunsa, tai sitten neljän piippuparin valmis skeet-setti.     Suomessa ei harjoiteta neljän kaliiperin skeet-kilpailuja. Sen sijaan meillä on metsästyksessä 16-kaliiperi vielä jonkinlainen tekijä, joskin uusaseiden tarjonta on niukkaa.

Mutta mikä kumma on tuo metsästysasetuksessa mainittu 36? No se on sama kuin tuo skeet-yhteydessä mainittu .410. Useimmissa patruunalaatikoissa lukeekin juuri .410 eikä 36. Haulikon väljyyden tai kaliiperin määritteleminen on ikivanha juttu, eli kuinka monta pyöreää palloa saadaan naulasta lyijyä. Sen vuoksi pienempi numero tarkoittaa suurempaa reikää mikä on epäloogista. Tällä pallomenetelmällä ilmaistuna 36 tarkoittaa putken halkaisijana mitattuna .410″ (eli laskennallisesti 10.414 mm). Miksi tämä yksi kaliiperi on haluttu merkitä eri tavalla, on minulle mysteeri.

Mikä olisi oikea termi käyttää haulikon piipun reiän suuruudesta? Olisiko se kaliiperi vai olisiko se väljyys? Englannin kielessä asia on ratkaistu siten, että luotiaseissa puhutaan kaliiperista (caliber, calibre), jolla viitataan piipun halkaisijaan. Haulikoissa puhutaan gaugesta. Olen kääntänyt itse tämän väljyydeksi. Suomessa väljyys oli takavuosina yleisesti käytetty termi luotiaseistakin (”hirviväljä”). Tänä päivänä Suomessa sekä metsästys- että aselait puhuvat kaliiperista.

Tuosta englanninkielisestä ”gauge” määritelmästä muistuu mieleen episodi takavuosilta, jolloin toimin Lapuan Patruunatehtaan Trading Managerina. Siinä tehtävässä tuli kaikenlaisia tarjouksia ulkomailta. Eräs yhteydenotto tapahtui Pohjois-Koreasta, jota presidentti George W. Bush nimittelee estoitta roistovaltioksi. Minä en tiennyt maasta juuri muuta kuin että siellä sotilailla jalka nousi korkealle ja että niillä oli miljoonan watin kaiuttimet rajalla. Näillä pukattiin Kim Il-sungin Juche-propagandaa Etelä-Korean puolelle.

Täältä pölähti pyytämättä tarjous erilaisista patruunoista ja näytteitä. Pohjois-Korealainen 22 LR näytepatruuna rikkoi Lapuan jykevän paineaseenkin, mutta se on toinen tarina se. Tuli näyte myös haulikonpatruunoista. Ne olivat vain 16-väljyydessä mikä oli jo silloin auringonlaskun juttu. Lähetin tehtaalle Pohjois-Koreaan faksin, missä pyysin näytettä ja tarjousta 12-väljyydessä, koska se on Suomessa suosituin. ”Please quote in 12 gauge.”

Vastaus tuli kiitettävän ripeästi. ”What does gauge mean?” – Ajattelin, että jos haulikonpatruunoiden kansainvälinen terminologia ei ole ollenkaan tuttua ja piekkarin patruuna räjäyttää paineaseen, niin yhteistyöstä tällaisen yrityksen kanssa ei taida oikein tulla hedelmällistä. Eikä siitä tullutkaan.