Suomen kolmas presidentti oli Pehr Evind Svinhufvud af Qvalstadt (1861-1944). Hän oli ruotsalaista aatelissukua, mutta ei koskaan käyttänyt sukunimensä loppuosaa. Svinhufvud oli syntynyt Sääksmäellä ja oli suomalaisuusaatteen ajaja, nuorsuomalainen. Hän ei tehnyt aatelisuudestaan numeroa ja puhui aina julkisuudessa suomea.

   
Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Evind_Svinhufvud

P.E.Svinhufvud valmistui 21-vuotiaana filosofian maisteriksi 1882, tuomariksi 1886 ja Turun Hovioikeuden varatuomariksi 1888. Vuonna 1894 hän osallistui ensimmäisille säätyvaltiopäivilleen edustaen aatelissäätyä, koska suku oli aatelinen.

1907 hänet valittiin ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan kansanedustajaksi ja ensimmäiseksi eduskunnan puhemieheksi. Myöhemmin hänet valittiin puhemieheksi peräti yhdeksän kertaa peräkkäin, kunnes jatkuva nuorsuomalainen niskurointi Venäjän tsaarinvaltaa vastaan johti karkoitukseen Siperian Tomskiin v. 1914. Karkoitettunakin hänet valittiin poissaolevana eduskuntaan!

Svinhuvfud palasi Siperiasta v. 1917. Hänestä tuli itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionpäämies. Hän oli Senaatin puheenjohtaja 1917-1918, sen jälkeen valtionhoitaja toukokuusta joulukuuhun 1918. Hän erosi kärsittyään arvovaltatappion kuningaskuntaan tähtäävässä valtiomuotoasiassa ja jäi eläkkeelle. Yhteiskunnalliset toimet jatkuivat kuitenkin 1930, jolloin Svinhufvud nimitettiin pääministeriksi. Tänä aikana häneen liitettiin legendaksi muodostunut lempinimi Ukko-Pekka; hän oli jo 69-vuotias. 2.3.1931 Svinhufvudista tuli tasavallan presidentti 151-149 vaalivoiton seurauksena. Hänen presidenttikautensa päättyi 1.3.1937 tappioon Kyösti Kalliolle.

Kuva: Seija Vaarna

V. 1908 Svinhufvud oli ostanut Luumäeltä Kivijärven rannalta Kotkaniemen 13 hehtaarin maatilan ja sillä sijainneen kookkaan päärakennuksen. Täällä hänellä oli lääniä metsästellä, kalastella ja harjoittaa ampumataitojaan oman niemen nokassa. Ampumaharjoittelua kertyi myös rakkaassa suojeluskuntatoiminnassa, ja hänestä tulikin Luumäen suojeluskunnan vääpeli.

   
Kuva: Seija Vaarna

Svinhufvud aloitti urheiluammunnan tosissaan vasta kuusikymppisenä, mutta hänestä kehittyi silti SM-tason ampuja sekä kiväärillä että pistoolilla. Jälkimmäisessä oli erikoista, että hän oli molempikätinen.

Presidentiksi tultuaan hän lahjoitti v. 1931 Suomen Ampujainliitolle kiertopalkinnon. Näitä Presidentin kilpailuja ammuttiin vapaakiväärillä, vapaapistoolilla ja pienoiskiväärillä.

1932 Ukko-Pekka näytti, että hänellä on auktoriteettia ilman ampumistakin. Hän sai lapualaisten  Mäntsälän kapinan loppumaan radiopuheella. On sanottu, että se on maailman ensimmäinen kapina, joka on kukistettu radioteitse. Mäntsälässä ei ammuttu laukaustakaan.

   
Kuva: Urheiluammunta Suomessa – 75 tulosten vuotta

V. 1937 Suomi sai järjestettäväkseen ammunnan maailmanmestaruuskilpailut. Ex-presidentti ja SAL:n kunniajäsen Svinhufvud suoritti kilpailujen avajaislaukauksen Helsingissä Malmin Paukkulan ampumaradalla 4. elokuuta. Ukko-Pekka oli tällöin 76-vuotias.

 

Kuva vasemmalla: Ukko-Pekka ampuu Malmin Paukkulassa v. 1937. Ase on kivääri m/28-30, 7.62 x 53R, valmistaja Tikkakoski Oy.

   
Kuva: Seija Vaarna

Ukko-Pekan vaimo EllenSvinhufvud (o.s. Timgren) (1869-1953) oli taitava ja monipuolinen käsityöihminen. Hän harrasti mm. posliininmaalausta. Ukko-Pekka oli ampunut vanhoilla päivillään hienon tuloksen, viisi napakymppiä. Ellen maalasi sen kunniaksi maalitaulusta lautasen. Tältä olisi ollut mukava syödä kakkua.Tämä lautanen ja monta muuta muistoesinettä on nähtävänä presidentti Svinhufvudin kotimuseossa Luumäen Kotkaniemessä.

Vuonna 1899 valmistunut päärakennus sijaitsee aivan VT 6:n varrella, 25 km Lappeenrannasta länteen. Sen haltija on Museovirasto. Museon valvojana toimii Sirkka Svinhufvud.

   

Hän asuu alueella miehensä Jorman kanssa. Tämä on Ukko-Pekan pojanpoika. Museo on auki 1.6.-15.8. välisenä aikana ke-su kello 11-17. Pääsymaksu on hyvin kohtuullinen 3 euroa. Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Niemen nokassa Kivijärven rannalla on Suomen Ampujainliiton Karjalan Ampujapiirin pystyttämä muistopaasi Ukko-Pekan tällä paikalla harjoittamasta ampumatoiminnasta. Museon myymälässä on myytävänä kirjoja, jotka eivät ole yleisiä. Ostin sieltä kirjan ”Testamentti kansalleni”, jossa on Ukko-Pekan puheita ja yksityisiä ajatuksia Suomen jännittäviltä vuosilta 1942-1943. Alkuperäinen kirja painettiin Tukholmassa v. 1944 Ukko-Pekan kuoleman jälkeen. Se kiellettiin Suomessa välittömästi ja sen painos tuhottiin, jotta se ei vaikeuttaisi tulevia rauhanneuvotteluja.

Pehr Evind Svinhufvud kuoli 29.2.1944. Useat valtionpäämiehet lähettivät hautajaisiin Luumäelle surunvalittelunsa. Myös Saksan johtaja Adolf Hitler kunnioitti Svinhufvudin muistoa, vaikka he eivät koskaan tavanneetkaan.

Kuva: Seija Vaarna
   
Suomi ja Saksa olivat liittolaisia tähän aikaan. Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella 9.6.1944. Marsalkka Mannerheim pyysi Adolf Hitleriltä sotilasapua torjumaan hyökkäystä, jonka seurauksena Suomeen saapui lento-osasto Kuhlmey 12.6.1944. Everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn johtamat 70 saksalaista hävittäjäpommittajaa olivat avainasemassa Tali-Ihantalan taisteluissa 25.6.-9.7.1944. On arvioitu, että taistelun tulos ilman saksalaisia olisi ollut toisenlainen, ja sen mukana mahdollisesti koko sodan lopputulos.

Kuva: P.E.Svinhufvudin kotimuseo

 

Kuva: Seija Vaarna