Tapasin Erämessuilla vanhan tutun Timo Hyytisen, tuon asealan monitoimimiehen. Jostain syystä puhe kääntyi haulikon 12/76 magnum-patruunoihin. Timo sanoi sivulauseessa, että häntä voidaan oikeastaan pitää syyllisenä niiden Suomeen rantautumiseen.

 
Kuva: Pekka Suuronen

Timo on koulutukseltaan koneenrakennusinsinööri. Vuonna 1969 hänet palkattiin Valmet Tourulan tehtaan urheiluaseiden suunnitteluryhmän vetäjäksi. Muutamaa vuotta myöhemmin siviiliaseiden myyntipäällikkö Mauno Eisto jäi eläkkeelle, jolloin Timolle sysättiin sivutoimeksi kotimaan myyntipäällikkyys.

Tehtävä oli haasteellinen. 1970-luvulla Valmetit eivät menneet mitenkään järkyttävän kiihkeästi kaupaksi. Valmetin hinta oli lipsahtanut kalliiksi. Neukku-Baikalien maahantuonti oli alkanut voimallisesti v. 1968 Fredrik Girsin toimesta. Otto Sumari toi maahan tsekkiläisiä CZ- ja Brno-merkkisiä aseita. Harry Paulin tuomat itäsaksalaiset Sauerit, Simsonit ja Suhlit olivat paitsi edullisia myös äärettömän suosittuja.

   

Timo keksi koeammuttaa Valmet-haulikot 1200 barin (120 MPa) paineella ja hän lanseerasi termin ”mini-magnum”. Tämä oli 12/70 patruuna, johon oli ahdettu 39-42 g hauleja, kun normilataus oli 32-36 g. Lyijyhauleja hylsyyn mahtui enemmän kun muotoiltiin pikkuisen välitulppaa uusiksi. Vihtavuori saatiin nopeasti valmistamaan minimagnum-patruunoita. Tämä kahden kopla polkaisi Suomeen melkoisen magnum-villityksen.

Timo aloitti 29.3.1978 lehdistökampanjan Valmet-haulikoiden kelpoisuudesta mini-magnumeille ja 1200 barin leimauksesta. ”Onko haulikkosi testattu 1200 barin paineella – 70 mm magnumit tulevat!” Se puri erittäin hyvin. Aikana ennen internettiä Erän Reppu-palsta oli nuorten potentiaalisten metsämiesten tiedonhankinnan valtaväylä.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Shotgun_shell

En paljoa liioittele jos sanon, että joka toinen Reppuun tullut kirje sisälsi kysymyksen ”kestääkö ampua minimagnumeita”? Kun tuontihaulikoilla ei ollut esittää tuollaista 1200 barin leimaa, sai Valmet tästä sellaisen USP:n (Unique Selling Proposition), että se nousi Suomen haulikkobisneksen markkinajohtajaksi. Aseita myytiin jopa yli 5000 vuodessa.

Valmet valmisti 1970-luvulla haulikoita myös amerikkalaiselle Savagelle. Tänne suoritettujen tehdaskäyntien kautta 12/76 magnumpesitys tuli Timo Hyytiselle tutuksi. USA:ssa oltiin puuhaamassa lyijyhaulikieltoa vesilinnustukseen aluksi Mississippi Flywaylle, ja siihen aikaan ainoa vaihtoehtoinen haulimateriaali oli teräs. Sen tiheys on 30 % lyijyä pienempi, joten hylsyyn tarvittiin lisää tilaa. Näin syntyi 3″ magnum.

Tai olihan 3″ patruuna tunnettu jo 1920-luvulla, kun amerikkalaiset A.H.Fox ja L.C.Smith tekivät kumpikin omat ”superhaulikkonsa” pitkälle patruunalle. Kuitenkin laajaan käyttöön magnumit tulivat vasta 1980-luvulta lähtien USA:ssa, muualla myöhemmin.

Suomessa ei lyijyhaulikiellosta vielä edes uneksittu, mutta tulevaan Valmet 412-asesarjaan päätettiin rakentaa 3″ patruunapesät. Jälleen uusi USP. Timo Hyytinen laati tätä koskevan memon 26.11.1976, ja siinä puhuttiin toteuttamisesta mallivuonna 1978. Valmet oli aikaansa edellä, sillä ”lyijyhaulikielto” tuli meille vasta 1996. Mutta ei magnum-pesistä haittaakaan ollut, ja Valmet käytti täysin ujostelematta tätä etua hyväkseen. Kilpailijoilta kesti vuosia päästä vankkureiden kyytiin mukaan.

On turha pilkata jenkkejä heidän leimallisesta asenteestaan ”the bigger the better”. Me suomalaiset olemme aivan samanlaisia. Magnum-sana puri suomalaiseen egoon niin että henkselit paukkuivat, ja Valmet sen kun vahvisti asemiaan. Jälkikäteen arvioituna magnumpesitys oli loistava markkinointiveto Valmetilta ja Timo Hyytiseltä. Sen voisi panna Kauppakorkeakouluun markkinoinnin caseksi. Rosser Reeves nyökyttelee myös hyväksyvästi pilvenlongalta.

   
http://en.wikipedia.org/wiki/Gauge_%28bore_diameter%29

Italialaiset omaksuivat 3″ magnumit nopeasti, olihan USA heille tärkeä markkina-alue. Mutta saksalaiset ja englantilaiset haulikonvalmistajat jaksoivat jäpittää vastaan. Merkel rupesi tarjoamaan 3″ pesityksiä vasta parin omistajanvaihdoksen jälkeen 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Holland & Holland ja Purdey eivät vielä tänä päivänäkään hyväksy magnum-patruunoita. Pitkin hampain he tarjoavat kolmen tuuman pesiä ainoastaan optiona, ”upon customer request”. Siltä varalta että sattuisi niin vulgäärin moukkamainen asiakas ovesta sisälle taapertamaan ja sellaisia vaatimaan. ”I beg your pardon, Sir?”

 

12/70 ja 12/76 ero ei ole suuri, joten on helppoa sekoittaa ne keskenään.

Tänä päivänä 3″ magnum on jokapäivää. 12/70 pesityksiä tapaa enää vain puhtaissa kiekkohaulikoissa jos englantilaisia ei lasketa. Eikä siinä mitään pahaa. 76 mm pesäisessä voi ampua lyhyempiä patruunoita ilman haittaa. Haulikon ylimenokartio on niin loiva että lyhyemmästä hylsystä johtuva lyhyt vapaahyppäys ei tee aseelle pahaa eikä se vaikuta haulikuvioonkaan negatiivisesti.

Kunhan muistetaan, että toisinpäin ei saa ampua. Ei siis 76 mm patruunaa 70 mm pesään!