Jyväskylässä Tourulan kaupunginosassa sijaitsee valtava punatiilinen tehdasrakennus. On sijainnut jo 80 vuotta. Rakennus vihittiin käyttöönsä 24.9.1928. Kyseessä on Kivääritehtaana tunnettu kiinteistö. Kunnia tehtaan ulkoisesta ilmeestä annetaan arkkitehti Urho Åbergille.

   
Rakennus valmistui aivan laakeelle aakeelle vasta perustetun Valtion Kivääritehtaan tarpeisiin. Nykyajattelun mukaan kolmikerroksinen tehdaskiinteistö tuntuu tuotannon kannalta omituiselta ajatukselta, varsinkin kun tonttia olisi riittänyt joka suuntaan. Ainoastaan idässä oli vastassa 1898 rakennettu Jyväskylä-Suolahti rautatie. Kuva: Kivääritehtaan tarina
   
Kuva: Kivääritehtaan tarina

Mutta tämä oli Kööpenhaminan kuninkaallisen asetehtaan johtajan suositus. Hän toimi konsulttina tehdasprojektin suunnittelussa.

Varmasti eräs syy oli ajan hengen mukainen voima-akselikäytäntö. Työstökoneissa ei ollut omia moottoreita, vaan hallien läpi jyristeli katossa sijainnut voima-akseli. Täältä otettiin hihnojen kautta käyttövoima lattiatasossa sijaitseville koneille. Hihnojen jatkuva lätinä takasi tehdashalleihin melkoisen metelin.

   
Kuva: Seija Vaarna

Pitkään puhuttiin pikakivääritehtaasta, sillä ensimmäinen tuote oli Lahti-Salorantana tunnettu 7.62 pk L/S-26. Nykytermeillä kyseessä olisi kevyt konekivääri, LMG (Light Machine Gun). Tämä pysyi tovin ainoana tuotteena, sillä uusi tehdas aloitti myös aivan uuden ajan Suomen metalliteollisuudessa – teollisen tarkkuussarjatuotannon. Alku ei sujunut ollenkaan kitkattomasti.

Kivääritehdas tuotti vuosien varrella paljon sotilasaseita. Tämän tuotannon ansiosta puhumme nyt suomea. Mutta myös siviiliaseiden tuotanto alkoi jo 1930-luvulla. Yrityksen nimi muutettiin v. 1951 Valmetiksi. Kaikkein tunnetuin Kivääritehtaalla valmistettu ase on ollut Valmet-haulikko ja sen eri variaatiot. Valmetit puhuttavat edelleen keskustelupalstoilla, ja kaikkein halutuimmasta 412-mallista maksetaan tuhteja hintoja. Valmet on yhä Suomen yleisin haulikkomerkki. Maamme Valmet-populaatioksi arvioidaan 70 000 asetta.

   
Kuva: Pekka Suuronen

Valmetia ruvettiin pilkkomaan 1980-90-luvuilla. Asetuotanto Tourulassa lopetettiin 1990-luvun alussa. Pikkuhiljaa Kivääritehtaan rakennus jäi lähes tyhjilleen. Sen purkamistakin väläyteltiin, mutta Jykes Kiinteistöt Oy pelasti rakennuksen tuholta. Se saneerasi vanhan tehdasrakennuksen yrityspuistoksi, jossa nyt toimii lukuisia yrityksiä ja pienyrittäjiä.

Timo Hyytinen on ollut osakirjoittajana Kivääritehtaan tarina-nimisessä teoksessa. Tehtaan historiikki katetaan aivan alusta vuoteen 2003. Se on suositeltavaa luettavaa historiasta ja aseista kiinnostuneelle.

Kivääritehdas on näillä näkymin pelastettu. Osoitteeksikin on saatu Kivääritehtaankatu. Valmetin aikaan tehdasalue oli aidattu ja vartioidun portin sulkema. Nyt tehdasrakennusta voi ihailla läheltä, tosin vain ulkoa.

 

   

Pääsisäänkäynnin luona on seinässä Aimo Johannes Lahden muistolaatta. Se paljastettiin v. 2001.

Vielä muutama vuosi sitten Kivääritehdas näkyi hyvin Tourulantielle. Nyt sen ja Kivääritehtaan väliin on rakennettu asuintaloja, jotka peittävät tehtaan ohiajavan katseilta. Takapuolelta tehdas näkyy vielä Valtatie 4:lle eritoten saavuttaessa pohjoisesta päin Jyväskylään, mutta juuri sillä kohtaa nelostie tekee aikamoisen rusetin ja autoilijan on kiinnitettävä huomionsa vaativaan 270 asteen käännökseen. Sitä paitsi tehtaan takana sijaitseva lämpökeskus ja kesällä puiden lehdet peittävät näkyvyyttä. Lämpökeskuksen savupiippu on muuten alkuperäinen.

Monet nuoremmat jyväskyläläisetkään – toispaikkakuntalaisista puhumattakaan – eivät enää tunne kunniakkaan Kivääritehtaan historiaa tai edes tiedä missä se sijaitsee. Sääli.

 

Kuva: Seija Vaarna

ISBN 952-5478-02-5