Viime viikolla valotin suujarrun syntyjä syviä. Nyt keskitytään suujarrun nykypäivään. Samoin pohditaan, mitä haittoja yleistyvät suujarrut ovat tuoneet tullessaan. Kaikilla asioilla kun on yleensä sekä etu- että takapuoli.

Eräs Larry Kelly perusti v. 1974 Michiganiin yrityksen nimeltä Mag-na-port, joka ryhtyi rei’ittämään yhdenkäden aseiden piippuja. Larry oli tulisieluinen käsiasemetsästäjä. Hän halusi saada .44 Magnum-revolverin tai T/C Contenderin rekyyliä ja piipunsuun hyppäystä kuriin. Hän ei ole piipun rei’ittämisen keksijä, mutta varmasti sen popularisoija. Larry käytti taitavasti julkisuutta hyväkseen ja hehkutti uudehkoa kipinätyöstöä (EDM, spark eroding) äärettömän tarkkana metallin työstömenetelmänä, mitä se tietysti onkin. Hänen markkinointijujunsa oli, että reikien muoto ja sijainti ovat ”tieteellisen tarkasti tutkittuja” ja ”kirurgisen tarkasti työstettyjä”. Reikien muodot olivatkin eksoottisia, mikä varmasti loi tuotteelle tiettyä auraa. Kipinätyöstössä kun vallitsee muotoilun vapaus.

Myöhemmin Larry Kelly laajensi porttaustoimintaansa haulikoihin. Pian markkinoille tuli ratahaulikoita, joissa oli jo tehtaalla tehdyt reikäpiiput (ported barrels). Mirokun valmistama Browning Citori oli eräs edelläkävijöistä.

 
Kuva: Pekka Suuronen

Tänä päivänä rei’itettyjä piippuja eli integroituja suujarruja näkee kaikenlaisissa aseissa. Haulikoissa, kivääreissä, pistooleissa, revolvereissa. Portattua drillinkiä en ole vielä nähnyt, mutta muistatteko Tikka M07 ja M77 haulirihlat? Niissä oli suujarru, ja kertoman mukaan USA:n markkinoiden vaatimuksesta.

Kuvassa vasemmalla on Marlin 1895 vipulukkokiväärin .45-70 Gov’t tehdasportattu piippu. IPSC- ja practical-pistooleissa suujarrua käytetään lähes poikkeuksetta.

Kuva: Pekka Suuronen  
 

Alkuperäinen Cutts Compensatorin perusidea elää vielä myös Suomessa valmistettuna. Mikkeliläisen Take-Pajan suunnittelema ja valmistama suujarru on yhdistelmä perinteistä tykin suujarrua ja Richard Cuttsin 1920-luvulla luomaa konseptia.

Kuva: Take-Paja

 

Kuva: Take-Paja
   
Kuva: Browning International, Inc. Browning BOSS suujarrujärjestelmä on erikoisempi tapaus. Se on enemmänkin kuin suujarru, eli se on mikrometriperiaatteella säädettävä piipun värähtelyä säätelevä laite ja/tai suupaino (BOSS = Ballistic Optimizing Shooting System). Ideana on yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilla omalle aseelle se parhaiten käyvä patruuna/BOSS-asetus-yhdistelmä.
Kuva: Browning International, Inc.  

BOSS on pahaksi onneksi vain tiettyjen Browning-mallien ostajien etuoikeus. You Tubessa pyörii aiheesta video, josta saa ideaa edellyttäen että jaksaa katsoa 10 minuuttia ja ymmärtää puhuttua englantia.

Mutta sitten nuo suujarrun haitat

Kiistaton tosiasia on, että suujarrut ja reikäpiiput lyövät äänenpainetta ampujan, naapurien ja koirien korville reippaasti lisää. Kuulosuojainten käyttö tulee entistä tärkeämmäksi ja Mustin korvia käy sääliksi. Ampumaradalla naapuriampujat eivät äänestä suujarrulla ampujalle Hymypoika-patsasta. Lähellä oleva ampuja saattaa saada silmilleen paineita ja maasta noussutta roinaa. Itse asiassa kerrotaan John Moses Browningin saaneen idean kaasutoimiseen itselataavaan aseeseen nähdessään, miten piipunsuun paineaalto pöllytti makuulta ampujan edestä ruohoa ja hiekkaa. Ampujanlasien sivusuojille tulee käyttöä.

Kävin juuri 102-vuotiaan KAMS:in uudessa ampumakeskuksessa Kuopion Heinjoella. Reserviläiset olivat käyneet suorittamassa SRA-ammunnan rastia hirviradalla. Aseina oli reserviläiskivääreitä, mm. Norincoja, Sakoja ja muita AK-klooneja. Näissä on erilaisia suujarrurakenteita. Ampujat olivat nojanneet ampumakopin seinään, jolloin suujarrun kaasupuhallus oli polttanut väliseinien äänenvaimennuspaneelien kuoren piloille. Nämä Buller-levyt eivät ole halpoja.

Suujarrut ovat äänen ja sivulle suuntautuvan paineen vuoksi kiellettyjä SAL:n sääntöjen mukaisissa trapissa, kansallisessa trapissa, automaattitrapissa ja kaksoistrapissa. Kun kuitenkin portattujen haulikoiden valmistus oli jo maailmalla yleistynyt, joutui SAL menemään sääntökohdan A.T.D.9.4.2.4. verran kyykkyyn: ”Piippu saa olla reijitetty edellyttäen että reijityksen on tehnyt piipun alkuperäinen valmistaja.”

SAL:in kiväärilajien teknisissä säännöissä suujarrut tyrmätään seuraavasti: ”Rekyylin vaimentimien ja suujarrujen käyttö kivääreissä on kielletty.”