Suujarru aseisiin syntyi aikoinaan tarpeeseen, niin kuin useimmat keksinnöt ruukaavat tehdä. Kun tykeissä oli vielä vapaasti rekyylin voimasta perääntyvät lavetit, se tarkoitti sitä, että tykki oli suunnattava uudelleen jokaisen laukauksen jälkeen. Tämä tietysti hidasti ampumatoimintaa.

Kun siirryttiin käyttämään hydraulisia iskunvaimentimia ja jäykkää lavettia, niin tykin putki palautui rekyylin jälkeen suunnilleen entiseen asentoonsa. Ei kun uutta pökköä pesään. Suujarru kehitettiin vaimentamaan rekyyliä suuntaamalla osa ruudin palokaasuista sivuille tai osittain taaksepäin.

Kuva: United States Department of Defence

 

 

USA:n merijalkaväki (USMC) ampuu 155 millisellä M-198 tykillä. Suujarrun toiminta käy kuvasta selväksi.

 

Kuva: United States Department of Defence

 

 

1920-luvulla suujarrut tulivat näkyvästi myös kevyempiin aseisiin. Yhdysvaltain merijalkaväen eversti Richard Malcolm Cutts kehitti ”virkatyönä” suujarrun, joka tuli tunnetuksi nimellä Cutts Compensator. Sotaväen lisäksi Cutts otettiin käyttöön myös siviilimarkkinoilla. Sitä nähtiin esim. Thompson-konepistoolin nokalla. Tuhti .45 ACP-patruuna nosti sarjatulella piippua reippaasti Tommy Gunin mahtavavasta massasta huolimatta.

Kuva: www.notpurfect.com

Cutts Compensator Thompson M1927:n nokalla on tuttu näky esimerkiksi 1930-lukua kuvaavista gangsterielokuvista. Näitä konepistooleita oli SA Intinkin kalustoluettelossa pieni määrä aina 1970-luvulle saakka.

Kuva: www.notpurfect.com

Vielä näkyvämmäksi Cutts Compensator tuli haulikoissa. Se saavutti suosiota myös jälkimarkkinoilla mm. Lymanin valmistamana. Lyman valmistikin tätä komppia todella sitkeästi, sillä vasta vuoden 2008 alussa yritys ilmoitti sen tulleen elinkaarensa päähän.

Kuva: Midway USA

 

Jälkimarkkinoille tarkoitettu Cutts Compensator ei ole mikään kaunotar, mutta ilmeisesti se toimii. Tämä yksilö on Lyman Productsin valmistama.

Kuva: Midway USA

 

Suomi-konepistooliin m/31 laitettiin aikoinaan suujarru ehkäisemään piipun nousua sarjatulella ammuttaessa. Näitä oli lopulta sitten valtaosassa Suomi-kp:eita, ja viralliseen nimikkeeseen kp m/31 liitettiin ”SJR”. Suujarrun lisääminen muuten pahoitti asekonstruktööri Aimo Johannes Lahden mieltä suuresti, ja hän jaksoi kantaa siitä kaunaa elämänsä loppuun saakka. Hänen mielestään laite oli ”motti”, joka vain aiheutti aseen lukkolaitteen likaantumista. Vain mahtoiko tässä olla NIH-syndroomaa (Not Invented Here)?

Kuva: Pekka Suuronen

 

 

 

Suomi-kp:n suujarrun historiasta ja koko suujarrun ideasta yleensä on edesmennyt asekirjoittaja P.T.Kekkonen kertonut pitkään ja laveasti Gunwriters-nettisivustolla.

 

Kuva: Pekka Suuronen

Tämä historiallisen alustuksen jälkeen katsomme seuraavalla viikolla suujarrujen nykypäivää urheilu- ja metsästysaseissa. Ja mikä mahtaa olla tuo otsikossa vihjailtu suujarrun kurjuus?