Edellisessä blogissa käsiteltiin Valmetin tahattomia kaksoislaukauksia. Nyt vuorossa on neuvostoliittolais-venäläisen FSUP Izhevsky Mekhanichesky Zavodin valmistama päällekkäispiippuinen IJ-27 haulikko. Sitä on valmistettu todennäköisesti 1950-luvulta lähtien ja tuotu Suomeen ainakin vuodesta 1968. Ensimmäinen Baikalin maahantuoja oli Finnarms 1968-1987, sen jälkeen Kalakokko 1987-1990. Hjorth aloitti 1990. Suomen IJ-27-populaatio on yli 30 000 asetta.

Asetta on myyty ympäri maailman. USA:an sitä on uponnut paljon, sillä se on maailman suurin siviiliaseiden markkina-alue. Pari vuotta sitten Remington otti IJ-27-mallin omaan jakeluunsa mallinimellä SPR310.

Kuva: www.guncity.co.nz

Baikal IJ-27 haulikkoa on myyty ympäri maailman. Tämä kuva on Uudesta Seelannista

Aseinsinööri Tapio Suihko kertoo seuraavassa IJ-27:n laukaisukoneistosta. Kuvilla ja tekstillä valotetaan koneiston toimintaa. Virhekäyttäytyminen aiheuttaa toisen piipun laukeamisen, vaikka sormi ei ampujan mielestä vedä kahdesti liipaisimesta.

Kuva: Tapio Suihkon arkisto

Molemmat iskuvasarat ovat vireessä  

Baikal IJ-27:n siirtyvän virekynnen järjestelmä: 1. iskuvasara, 2. oikea laukaisutanko, 3. vasen laukaisutanko, 4. oikean laukaisutangon laukaiseva uloke, 5. jousikuormitettu estin, 6. vasemman laukaisutangon laukaiseva uloke, joka ei tässä tilanteessa ole tangon laukaisu-ulokkeen kohdalla, vaan sen takana.

Painettaessa liipaisimesta uloke 4 työntää laukaisutangon takaosaa ylöspäin, jolloin tangon virekynsi kohoaa ja vapauttaa iskuvasaran.

Kuva: Tapio Suihkon arkisto

Oikea iskuvasara on laukaistu

1. vasemman laukaisutangon laukaiseva uloke, 2. vasen laukaisutanko.

Kun oikea iskuvasara on laukaistu ja liipaisin päästetty etuasentoon, niin painin 1 siirtyy vasemman laukaisutangon laukaisu-ulokkeen kohdalle, kuten tässä kuvassa on jo tapahtunut.

Ase ampuu kaksi laukausta yhdellä liipaisulla, jos liipaisinta painetaan kevyesti ja hitaasti hivuttaen (kuten kiväärillä), jolloin aseen rekyyli aiheuttaa toisen laukauksen ampujan sormea vasten (sormipummi). Toisin sanoen ase laukaisee itse itsensä pomppaamalla, koska liipaisin tekee huomaamatta toisen laukaisuvedon, vaikka sormi tuntuu pysyvän paikallaan.

Edellä kuvattu tapahtuu myös, jos aseen perä ei ole tiukasti olkapäässä kiinni tai ote tukin kaulasta on liian löysä, jolloin perä hyppää irti olkapäästä ja ase laukaisee toisen piipun omalla liikkeellään.

Kaksoislaukaukset ehkäistään pitämällä perä tukevasti kiinni olkapäässä (ei käsivarressa hauislihaksen kohdalla), puristamalla tukin kaulalta oikealla kädellä tukeva ote ja painaen asetta olkapäätä vasten. Lisäksi haulikon laukaisemisen pitää aina tapahtua voimakkaan reippaalla liipaisimen vedolla, jotta kaksoislaukaisun estävä varmistinmekanismi (heiluri tai estintappi) pystyy toimimaan.

Mitä voimakkaampi patruuna on kyseessä, niin sitä suurempi on mahdollisuus molempien piippujen laukeamiseen.

Kahdella liipaisimella varustetussa, kunnossa olevassa koneistossa ei voi tapahtua kaksoislaukeamista, ellei molemmilla liipaisimilla ole sormi. Jos kaksoislaukaus tapahtuu, niin silloin toinen liipaisin on säädetty liian herkälle ja toinen piippu laukeaa rekyylin aiheuttamasta täräyksestä.

Kuva: "Russian hunt", IZH-27M, 1995-1996, artist-engraver – Y.S. Blinov

Kaksiliipaisinjärjestelmässä tahattomia kaksoislaukauksia tapahtuu harvoin. Kuvassa IJ-27”Venäläinen metsästys” (Russian Hunt)