Sisäministeriön Poliisiosasto ilmoittaa antavansa syksyllä aselupakäytännön yhdenmukaistamiseen tähtäävää ohjeistusta maan poliisilaitoksille. Tästä kerrottiin 8.7. Helsingin Sanomissa ja televisiouutisissa. Uutisen yleisilmeeksi jäi lupien myöntämisen perusteiden kiristäminen.

Veikkaan, että Runo K. Kurko ottaa voimakkaasti kantaa tähän asiaan virkansa eli NRA Finlandin puolesta.

Aselupien myöntämisen perusteiden virtaviivaistaminen ja yhdenmukaistaminen on asia, josta on puhuttu taukoamatta vähintään 25 vuotta. Lupaviranomaisten kummallisia linjanvetoja on kirjattu Erä-lehdenkin palstoilla. Edesmennyt P.T.K. otti harteilleen vihaisen nuoren miehen viitan. Minäkin kannoin korteni kekoon – hieman toisella tavalla.

Turun Poliisilaitos kieltäytyi 1980-luvulla myöntämästä aselupia itselataaville pienoiskivääreille. Siellä luvista vastaava viranomainen käytti nimitystä ”puoliautomaatti”. Olen vierastanut tätä nimikettä mm. siitä syystä, että se vie maallikkojen mielessä ajatuksia sarjatuliaseen suuntaan. Tällaiset tarpeettomat mielikuvat eivät edistä aseihmisten asiaa. Sitä paitsi aselain 7 §:ssä ja metsästyslain 33 §:ssä sanotaan ”itselataava”. Se on virallinen nimike ja sillä sipuli.

Oma vetoni oli tehdä massiivinen vertailutesti yhdestätoista itselataavasta pienoiskivääristä. Muistaakseni toistakymmentä sivua. En voi kerskailla, että juuri tämä julkisuus olisi nimenomaisesti vaikuttanut asiaan positiivisesti, mutta ainakin mussutus itselataavien pienoiskiväärien ynsimisestä loppui siltä erää.

Aivan steriilin satavarmaan objektiivisuuteen ei aselupien myöntämisessä päästä ikinä. Ampuma-aselain 45 §:”Hankkimislupa voidaan antaa sellaiselle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jota terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä sopivana pitämään hallussa ampuma-aseita —.” Sopivan käyttäytymisen arviointi on subjektiivinen käsite. Odotan mielenkiinnolla, miten ohjeistusta tarkennetaan tältä osin.

Kansanterveyslaitoksen mielenterveys- ja alkoholitutkimusosaston professori Jouko Lönnqvist esitti Helsingin Sanomissa 8.7. käsityksenään, että ”aseiden saatavilla oleminen kasvattaa itsemurhariskiä.” ”Ampuma-aseella itsemurhan tekevät erityisesti keski-ikäiset ja iäkkäät metsästävät miehet.”

Läheisessä piirissäni on tapahtunut kaksi itsemurhaa, joissa todella oli kyseessä keski-ikäiset metsästäjämiehet. Heillä oli tietysti haulikko saatavilla. Molemmissa tapauksissa itsemurha oli tarkoin ja pitkään harkittu teko. Toisessa tapauksessa terminaaliselta syöpäsairaalta oli kielletty morfiinihoito, ”kun se voisi aiheuttaa riippuvuuden”. Hän oli päättänyt että ”näitä kipuja en rupea enää katselemaan”. Uskon, että kumpikin olisi tapahtunut myös ilman asettakin.

Samainen professori ehdotti, että ampumaurheiluun käytetyt aseet pitäisi jättää ampumaradalle säilytettäviksi. ”Tarvitseeko niitä olla ihmisillä kotona seinällä lasikaapissa?”

On helppoa arvioida, että professori Lönnqvistin esittämä idea tappaisi tehokkaasti ampumaurheilun Suomesta. Autiolla ampumaradalla säilytettävät aseet tulisi suojata tehokkaasti sekä hälyttimin että kassakaapein tai holvein. Mökkiperän kyläradalla ei olisi tällaisiin turvalaitteisiin varaa. Ampumaharjoituksiin lähimpään suureen ampumakeskukseen tulisi huomattavan pitkä matka.

Haastattelin muutama vuosi sitten ammunnan EM-kisoissa Tallinnassa nuorta brittineitosta. Englannissa ei ole saanut hallussapitolupaa pistooliin enää kymmeneen vuoteen. Niinpä Julia Darlow lensi joka toinen viikko Lontoosta Zürichiin ampumaan, missä hänen aseensa sijaitsi. Sveitsissähän ei tunnetusti aseista nipoteta. Reserviläiset pitävät rynnäkkökiväärinsäkin kotonaan, ja suunnilleen joka ukko kuuluu reserviin. Nuorelle Julialle harrasteesta oli muodostunut hyvin kallis, ja se vaatikin ankaraa ”pappa betalar” sponsorointia.

Kuva: http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk/1440764.stm

BBC News 16.7.2001: ”Handguns were banned following the Dunblane massacre”

Toivon, että professorin esittämä ajatus jää vain hänen omaksi mielipiteekseen, ja ettei kukaan päättävässä asemassa oleva ota sitä vakavasti. Onneksi Suomessa on voimakas metsästyksen ja ampumaurheilun kulttuuri. Meillä on ollut metsästäviä ja tarkk’ampujapresidenttejä. Myös Hallituksessa tämä on tiedostettu mm. uuden ampuma-aselain perusteluissa (Hallituksen esitys eduskunnalle HE 183/1997).

Aselupa-aiheesta on syntynyt ketju Helsingin Sanomien keskustelufoorumissa.