Minulla on kirja Viimeinen patruuna (Pertti Klemola, 1970). Sepäs ei olekaan asekirja, vaan se kertoo Yhtyneiden Paperitehtaiden suuromistajasta Juuso Waldenista ja Valkeakoskesta. Vuorineuvos Walden ei ollut pelkästään industrialisti, vaan hän todella vaikutti koko Valkeakosken elämään, jopa Yhtyneiden työntekijöiden talojen väreihin ja harrasteisiin.

Ruotsissa vaikutti vastaavanlainen patruuna Husqvarnan asetehtaan johdossa vv. 1877-1911. Hänen nimensä oli Gustaf Wilhelm Tham. Hänen taloon tullessaan Husqvarna Vapenfabrik oli elänyt pelkästään sotilasaseista perustamisvuodesta 1689 lähtien.

Kuva: 300 år med sikte framåt, En bok om Husqvarna

Patruuna Wilhelm Tham (1832-1911) loi perustan nykyiselle Husqvarnalle.

Ruotsin viimeinen sota oli ollut vuonna 1809. Se oli maaottelu, jossa Venäjä ja Ruotsi kiistelivät alueesta nimeltä Suomi. Se päättyi 17.9.1809 Venäjän voittoon 6-0. Ruotsalaiset viisastuivat tappiosta niin, että lopettivat sotimisen tykkänään. Kun ei ole sotia, ei tarvita niin paljon aseitakaan. Husqvarnalla meni siis hyvin huonosti v. 1877.

Tham aloitti lanseeraamalla valtavan määrän siviiliasemalleja kertarytinällä. Oli rinnakkaispiippuisia Lefaucheux- ja Clef Anglais-lukkoisia haulikoita, mutta myös Remington Rolling Block-sotilaskiväärin aktiosta ruvettiin tekemään siviilikivääreitä ja -haulikoita, malleja 10 ja 11. Käsittelin näitä Rolling Block’eja edellisessä blogissani.

Mutta Thamin visio sanoi, että aseiden lisäksi tarvitaan laajempaa tuotepalettia. Katse kohdistettiin kotitalouksien ja kuluttajien jokapäiväisiin tarpeisiin. Hän pani tuulemaan tälläkin saralla. Ompelukoneita oli valmistettu jo vuodesta 1872, mutta vasta malli ”Freja” (1883) teki Husqvarnasta kuuluisan. Valimo oli aloittanut 1874, ja täälläkin Tham pani ison vaihteen päälle. Seuraavien vuosikymmenien kuluessa valimo syyti markkinoille valtavasti liesiä, uuninluukkuja, silitysrautoja, lihamyllyjä, vaakoja, kaminoita, puistonpenkkejä, sylkykuppeja jne. 1900-luvulla siirryttiin korkeampaan teknologiaan polku- ja moottoripyörien sekä moninaisten kodinkoneiden muodossa.

Tham johti sekä HVA:ta (yhtiö) että Husqvarnaa (kyläyhteisö) patruunan ottein. Asuntojen lisäksi rakennettiin katuja ja kaupunginosiakin työväelle. Työnantaja oli yksiselitteisesti ”Bolaget”, mitään nimeä ei tarvittu. Kun myöhemmin syntyi eläkejärjestelmä, eläkkeelle mentiin kotiin, ”gick till hem”.

Tham panosti yhteisön sosiaalisiin asioihin, kuten terveyteen, sairaanhoitoon, viihtyvyyteen, raittiustyöhön, uskonnollisuuteen, lasten ja vanhusten hoitoon, koululaitokseen, musiikkiin, urheiluun, urheiluammuntaan ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin. Hän rakennutti Husqvarnaan kirkon ja hotellin. Thamin aikana työntekijöiden työmoraali, motivaatio ja yhteenkuuluvuuden tunne nousivat aivan uudelle tasolle.

Aseväen näkökulmasta on valitettavaa, että ”muista” tuotteista muodostui käenpoikanen, joka pullautti asetuotannon vähitellen ulos pesästä. Erityisen syyttävä sormi kohdistuu moottorisahaan, josta tuli valtava menestys. Husqvarnan tehtaat työllistävät edelleen yli 1000 henkeä, mutta aseiden valmistus loppui 1970.

Kuva: www.slottsvillan.se

Wilhelm Tham rakennutti itselleen arvoisensa virka-asunnon.

Patruuna Thamin v. 1897 rakennuttama virka-asunto on yhä pystyssä tehtaan vieressä. Se toimii nykyisin Slottsvillan-nimisenä kokous- ja kongressihotellina. Husqvarnan huikeaan historiaan voi tutustua hienossa tehdasmuseossa. Molemmat sijaitsevat Huskvarnassa E4-tien varrella 350 km Tukholmasta etelään.