Kun kaupataan ”käsintehtyä haulikkoa tai kivääriä”, niin yleisesti ottaen ilmoituksesta henkii myyjän ylpeys aseen hienoudesta. Varsinkin se ylpeys henkii sitten pyyntihinnasta. Näille henkilöille seuraava teksti on kerettiläistä ja verenpainetta nostattavaa. Teitä on varoitettu! Älkää lukeko, jos olette käden taitojen ihailija.

Anschütz kertoo hankkineensa uuden työstökeskuksen Chiron MILL 800. Metallialaan vihkiytyneille löytyy linkistä lisätietoa. Vihkiytymättömille taas hyvin pintapuolista tietoa seuraavassa:

Työstökeskus on numeerisesti tietokoneohjattu (CNC = computer numerical control) metalliverstas, joka toimii kerran ohjelmoituna täysin automaattisesti yötä päivää. Chironin 92:een työkalupaikkaan mahtuu kaikkea, mitä tarvitaan jyrsimisessä, hiomisessa, kalvamisessa, poraamisessa, hoonaamisessa ja mitä kaikkia metallin työstötapoja onkaan. Eri työasemissa on 5-7 akselin vapaus, joten työstettävää kappaletta voidaan pyörittää lähes miten vain. Jatkuvilla 3D-koordinaattimittauksilla varmistetaan tuotteen mittatarkkuus koko prosessin ajan.

Chiron MILL 800 työstökeskus

Chiron on eteläsaksalainen työstökeskusten valmistaja

Karrikoiden voidaan sanoa, että tämän möhkökoneen toisesta päästä laitetaan teräsklöntti sisälle ja toisesta päästä tulee ulos esimerkiksi valmis lukonkehys. Robotti ottaa sen ja pistää nätisti pinoon vaunuun.

Työstökeskus pystyy samanlaiseen tai parempaan tarkkuuteen kuin paras metallimies. Mutta nopeammin ja virheettömämmin. Toistettavuus on työstökeskuksella aivan omaa luokkaansa, minkä seurauksena osat vaihtuvat keskenään ristiin nikottelematta. Varaosien toleranssit ovat samat kuin tuotantoaseidenkin.

Anschütz ei ole suinkaan asealalla edelläkävijä. Sakolla Riihimäellä otettiin ensimmäinen työstökeskus käyttöön 1983. 1980-luvulla kerroin, miten Remington Ilionissa oli lähtenyt työstökeskuksien ja FMS:n eli Flexible Manufacturing Systemin linjoille. 1990-luvun lopulla kävin Benellin huippupitkälle automatisoidussa CAD/CAM-tehtaassa Urbinossa, missä tuotantotiloissa oli suunnilleen vain yksi ihminen odottamassa ansaittua eläkkeelle pääsyään. Anschützkin ilmoittaa, että Chiron-työstökeskus vain korvaa vanhemman täysinpalvelleen koneen, eikä se tietenkään ole Ansun ainoa. Epäilemättä muillakin asevalmistajilla on työstökeskuksia. Toisaalta monessa yrityksessä aseita valmistetaan vielä enemmän tai vähemmän käsityönä.

Kumpi sitten on ”hienompi” ase; CADilla suunniteltu, CAM-ohjatun työstökeskuksen auringontarkasti koneistama, vai vanhan asesepän ammattitaidolla käsin viilaama ja sovittama? Kysymys jakaakin asekansan yhtä varmasti kahtia kuin uskonto Irakissa shiat ja sunnit.

Jokainen tulee autuaaksi uskollaan. Minä ottaisin Chironin, Emmegin tai Cincinnati Milacronin teknologioilla valmistetun aseen ennen Suhlin, Ferlachin tai Liegèn artesaanien töitä. Tämä siis käyttöaseeksi. Totta kai käsintehty ase on arvokkaampi, mutta siinä arvokkuudessa onkin se mitalin toinen puoli. Rupeavat maksamaan aivan liikaa minun kukkarolleni.

Benelli-haulikon lukko on myös taideteos, vaikka se on CAD/CAM-teknologialla työstökeskuksessa valmistettu. Se puretaan paljain hyppysin sekunneissa. Voin ottaa tusinan Benellin lukkoja, purkaa ne, sekoittaa palaset ja koota ne mielivaltaisessa järjestyksessä. Toleranssitarkkuuden ansiosta kaikki osat vaihtuvat keskenään.

Työstökeskuksella ei ole maanantai-aamuja eikä sillä ole kiire ruokatunnille. Sen kahvihammasta ei kolota. Se tekee nurkumatta yö- ja pyhätöitä. Sillä ei ole perhehuolia.

Totta kai työstökeskuskin tarvitsee ihmistä ohjelmointiin ja asetuksiin. Mutta kunnollisten alkuasetusten jälkeen se pystyy sellaiseen toistuvien suoritusten sarjaan, mihin ihminen ei pysty. Tällainen tarkkuus heijastuu aseiden käyttökelpoisuuteen. Sekä toimintavarmuuteen että käyntitarkkuuteen.