Korvani hörähtivät auki, kun tänään Aamu-TV:ssä ruvettiin puhumaan blogeista ja bloggaajista. Aihe liittyi tietysti lähestyviin eduskuntavaaleihin. Tässä tilanteessa eduskuntaehdokkaan bloggaaminen on painonsa arvoista kullassa, paitsi että se on ilmaista. Jollei siitä peräti makseta.

Haastateltavana oli mm. Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen. Hesarihan on Suomen sanomalehdistön kruununjalokivi. Kun HeSa puhuu, muut kuuntelevat. Niin minäkin tein. Erityisesti, kun olen itse bloggaajana vihreä. Vasta parin kuukauden päänahat roikkuvat vyössä.

Hesari ei julkaise lainkaan nimimerkkiblogeja. Miksi? ”Koska omalla nimellä esiintyminen nostaa keskustelun tasoa huomattavasti.” Kun katselee Erän keskustelupalstoja, Unto Hämäläisen mielipiteeseen on erittäin helppo yhtyä.

”Blogi suo kirjoittajalle mahdollisuuden ilmaista itseään eri tavalla.” Tämä onkin asia, joka itseäni blogaamisessa kiehtoo.

”Blogissa tulisi kuitenkin pysyä lain puitteissa ja hyvän maun rajojen sisäpuolella.” Yritämme muistaa, opetella ja harjoitella.

”Blogi on taitolaji. Miten luoda kirjoitukseen henkilökohtainen touchi, mutta kuitenkin pitää kirjoituksen henki aisoissa.” Sasse!

”Blogi suo oikeuden kirjoittaa eri tavalla kuin mitä toimittaja kirjoittaisi lehden toimituksellisessa osiossa.” Näin olen asian itsekin mieltänyt.

”Blogi antaa lukijalle mahdollisuuden kurkistaa henkilön taakse.” Tai sisälle aivoihin. Olen itse ajatellut, että blogi luo sekä valtaa että vastuuta. Totta kai esim. kirja tai lehtikirjoitus tekee saman, mutta blogi tekee sen reaaliajassa ja ilman ennakkosensuuria. Jos munaa itsensä, tekee sen nopeammin kuin kirjan tapauksessa. (Susan Kurosen kirjan kansien julkistaminen oli eilinen uutisaihe, joten en voinut välttyä vertailemasta mielessäni.)

”Blogista tulee helposti tapa, josta on vaikea päästä eroon.” Saa nyssit näkee. Olen päässyt eroon tupakin käryttelystä ja brenjakilla läträämisestä, joten olen kova karpaasi. Ruohoa, pollea, kokkelia ja A-vitamiinia en ole lähtenyt kokeilemaankaan. Katsotaan, mitä bloggaamisen kanssa tapahtuu.

Blogi on potentiaalisesti mahtava media. Tätäkin blogia voi teoreettisesti lukea puoli miljardia ihmistä. Kieli rajaa ymmärtämistä, mutta teoreettisesti kaksi miljoonaa suomalaista voi lukea tätä. Suurella todennäköisyydellä Erän nettisivuja lukee enemmän ihmisiä kuin lehdellä on tilaajia.

Ajatus hissaa bloggaajan pään päälle säkin tulisia hiiliä.