Keskustelupalstalla on käynyt ilmi melkoinen epätietoisuus urheiluoptiikan valmistajista, nimistä, omistussuhteista ja valmistusmaistakin. Se perusteella on kertauskurssi paikallaan. Lopuksi heitän vielä ”pahan” terminologiasta.

Saksalaisen Carl Zeissin päämaja sijaitsee Stuttgartin lähellä Oberkochenissa, mutta 13 tehdasta sijaitsevat siellä sun täällä. Zeiss on tänään valtava optiikan konglomeraatti, jonka tuotannosta tähtäinkaukoputket ovat vain murto-osa. Nämä voidaan valmistaa Saksassa tai jossain muussa maassa.

Nyky-Zeiss on jatkumo hyvin vanhasta yrityksestä. Carl Zeiss aloitti Saksan Jenassa 1846 optisilla tuotteilla, mm. mikroskoopilla. Tuttu linssien muotoinen tavaramerkki Carl Zeiss Jena syntyi 1904. Vuonna 1945 tapahtuneessa Saksan vyöhykejaossa Jenan alue jäi Neuvostoliitolle, mutta amerikkalaiset halusivat tunnetun optiikkaosaamisen jäävän länteen. He raapivat kokoon mitä kiireessä kerkisivät, ihmisiä, piirustuksia sekä tuotantolaitteita, ja siirsivät ne omalle vyöhykkeelleen. Loput jäivät Neuvostoliiton haltuun. Tuotanto alkoi Oberkochenissa v. 1947 nimellä Zeiss-Opton-Optische Werstatte Oberkochen GmbH.

Hensoldt on tuotemerkki Zeiss-konsernissa, joka erikoistuu sotilaspuolen optiikkaan.

Saksan Eisfeldissä (entisen DDR:n alueella) valmistetaan tähtäimiä nimellä Docter. Valmistajan nimi on Analytik Jena AG. Se on jatkumo konkurssiin menneestä Docter Optik GmbH:sta (1991-1995), sitä ennen V.E.B. (= Volkseigener Betrieb = kansan omistama yritys) Carl Zeiss Jenasta (1947-1991), ja Carl Zeiss Jenasta (1904-1947). DDR:n aikakaudella ”itä-Zeiss” oli Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluneiden valtioiden hovihankkija mm. sotilasoptiikassa, mutta myös siviilituotteita valmistettiin, esim. kameran linssejä.

Nimiriita ”itä-” ja ”länsi-Zeissin” kesken jatkui katkerana kansainvälisissä tuomioistuimissakin 1950-luvulta aina Saksojen yhdistymiseen ja Treuhandanstaltin läpirunnomaan yksityistämisoperaatioon saakka. Se päättyi vasta, kun Carl Zeiss Jenan ostanut Bernhard Docter luopui Zeiss-nimen käyttämisestä. Se oli ilmeisesti yrityskaupan ehtonakin.

Saksan Biebertalissa Stuttgartin lähistöllä toimii Schmidt und Bender KG GmbH. Yritys on perustettu 1957 samannimisten herrojen toimesta. Päätoimiala on tähtäinkaukoputket. Niitä pidetään laadukkaina ja erityisesti viranomaisten suosimana.

Kaps (Karl Kaps GmbH & Co.) on perustettu v. 1946 ja toimii Saksan Wetzlarissa. Se valmistaa mikroskooppeja ja tähtäinkaukoputkia. Eräs alatavaramerkki on Ziellux.

Kahles ( Kahles Gesellschaft m.b.H.) tulee Itävallan Wienistä. Se on perustettu 1898. Yritys keskittyy nimenomaan tähtäinkaukoputkiin. Alatavaramerkki on Helia.

Itävallan Tirolissa, Absamissa vaikuttaa valmistaja nimeltä Swarovski Optik KG (1949 ->). Se on jatkumo Swarovskin perheyrityksestä vuodesta 1905, joka on puuhastellut optisen lasin ja kristallin parissa siitä lähtien. Swarovskin tuotannosta urheiluoptiikka, esim. tähtäinkaukoputket, muodostavat suuren osan. Habicht on alatavaramerkki.

Tsekin tasavallan Prerovissa sijaitsee Meopta-optika, s.r.o. Se on jatkumo kansallisesta yrityksestä Meopta (1946-1992) ja yksityisestä Optikotechnasta 1933-1946. Meopta valmistaa suurta määrää optisia tuotteita, joista tähtäinkaukoputket ovat vain pieni osa.

Tässä tärkeimmät eurooppalaiset aseoptiikan valmistajat. Ja sitten  se loppuun luvattu inhottava nimipommi. Asioin takavuosina Suomen Puolustusvoimien Lievestuoreen varikon kanssa. He edustavat sotilasoptiikan ylintä osaamista maassamme.

Lievestuoreelta kerrottiin, että oikea termi on tähtäinkaukoputki. Se ei saisi olla kiikaritähtäin, sillä kiikarissa on kaksi putkea. Todella, saksan kielen ”Zielfernrohr” on kirjaimellisesti käännettynä maali-kauko-putki! Ilmeisesti nykykäytäntömme onkin tullut Ruotsista (kuinkas muuten) kirjaimellisena käännöksenä: ”Kikarsikte”.