Moni ajelee Vapunpäivänä juhlimaan, ystäviä tai sukulaisia tapaamaan – oma ajelu suuntaa useimmiten kalavesiä katselemaan. Vapun pitäisi toki olla työväen juhla, mutta media antaa ymmärtää toista – Vapusta on tullut politiikan meikkailutanner, jossa sanan säilä sivaltaa armotta vastapelureita ja näyttäisi niillä kovimmillakin vanhan liiton ”lapiomiehillä” olevan nykyään valkolakki päässä. Vaikuttaisi Vapun olevan enemmän ylioppilaiden karnevaalijuhla kuin varsinaisen työväen juhla.  Työmies on katoavaa kansanperinnettä.

Mutta palataanpas siihen Vappuun ja vapunpäivän ajeluun, joka on monelle koski- ja urheilukalastajalle muutakin kuin simaa, munkkeja, ilmapalloja ja sepentiinejä. Vapusta aukeaa oikea koskikalastuskuukausi – toukokuu. Ainakin omassa kalenterissa Vappu tarkoittaa omalla asuinpaikalla pohjoisella Pirkanmaalla jäiden lähtöä parin viikon aikana, mikäli ei vielä ole lähteneet ja todellisen avovesikauden alkua myös istutusjärvillä. Toukokuun lopulla koskivesi lämpiää 8-9 asteeseen, jolloin kalat siirtyvät kosken puolelle, hyönteiset heräävät uuteen kesään jne.

Kotipitäjä Virrat on Pirkanmaan huipulla Suomenselällä, jonka vedet virtaavat Tammerkosken ja Kokemäenjoen kautta mereen. Kotiovelta on puolen tunnin ajomatkan sisällä useita mielenkiintoisia kalapaikkoja, joiden vapunpäivän vesi- ja jäätilanteen käyn seuraavassa lyhyesti läpi kuvin ja lyhyin kuvatekstein. Tiedoksi kalastajille.

Kuva kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa, joten silmät auki ja meilikuvamatkalle Pertsan koskikierrokselle. Kalapaikkojen otsikot ovat samalla linkkejä kalapaikkojen nettisivuille, joista voi kaivella lisätietoja.

Herraskoski   

Koski on yleinen lupakoski ja taimenkoski. Yläpuolen Toisvesi on syvä ja koskivesi lämpiää muita vesiä hitaammin. Niska ja kosken alunen ovat kauden alusta parhaita paikkoja, mutta tyyninä päivinä vesi voi lämmetä nopeasti ja myrsky sekoittaa uudelleen kylmäksi.

Herraskoski alavirtaan. Vesimäärä on alhainen, keskikivikko on suurelta osin kuiva, eikä metsissä ole nimeksikään lunta. Ei taida tulla lainkaan tulvaa.

Herraskoski ylävirtaan, kahlaaminen kielletty toukokuun. Alue pääosin hyvin hallittavissa myös rannalta kalastaen.

Yläinen-Toriseva

Viime tiedot kertovat, että maalis-huhtikuun taitteessa on tehty istutus, joka on aktivoinut kaloja. Odottaa sopii, että heti jäiden lähdettyä kirre olisi otillaan, eikä liene pitkä aika kun uusia istutuksia tehdään.

Pohjoispää. Yläinen-Toriseva on istutusjärvi, jonne istutetaan kirjolohta ja siikaa poikasina. Isoimmat siiat lienevät kilon, jopa ylikin, mutta noin kilon kirre lienee yleisin saalis.

Kuva Torisevalla etelän suuntaan. Arveluttavia pilkkijäitä näyttäisi riittävän vielä jokunen päivä, mutta viisainta lienee odotella muutama viikko avovesikauden alkuun.

Kotalan Kosket 

Koskien vesimäärä on koskikalastukselle passeli, eikä isommasta tulvasta ole tietoa. Kotalan koskien yläpuolinen pinta-alaltaan iso Jyrkeejärvi on matala, joten koskivesi lämpiää todella nopeasti 10 asteen tuntumaan ja kalat löytyvät koskesta nopeasti säiden lämmettyä.

Alin Kituskosket putoaa liki 20 metriä ja koski ei ole helppo kokeneellekaan kalastajalle. Keskimmäinen Vehmaskoski putoaa 7 metriä ja on pykälää helpompi, mutta silti vuolas ja haasteita tarjoava koski. Ylin Koskelankoski on profiililtaan pitkä ja loiva, peltojen laidalla ja Kotalan koskista helpoin kalastettava.

Kotalan koskien lupa-alue 1 eli Kituskosket alkaa Kitusjärvestä. Kotala-Killinkoski tie ylittää lyhyen ns. siltavirran, jonka kupeella on P-alue. Koski on vain perhokalastuskoski. Kotalan kosket ovat taimenkoskia, kirjolohia ei istuteta.

”Kitusten” siltavirran alaosa laskee suvantoon ja n. 200 metriä alempaa alkaa varsinainen reilun kilometrin kova Kituskosket. Nimikin on monikkomuotoinen.

Kotalan Koskien lupa-alueen 2 alempi koski on Vehmaskoski, reilu kilometri Kituskoskia ylempänä. Lupa-alueen 2 kosket ovat niin uistin- kuin perhokalastuskoskia.

Koskelankoski on lupa-alueen 2 ylempi koski ja reilu kilometri Vehmaskoskea ylempänä. Koskela on koskista loivin noin 2 metrin pudotuksella.

Reinikankoski

Reinikankoski on Pihlajaveden kalastuskunnan koski. Kalastuskunnalla on myös n. 10 km ylempänä Pihlaiskosket sekä hieman vielä kauempana Innonjärvi istutusjärvi.

Pihlaiskosket ovat sen verran kauempana, että aivan täysin omien ”lähikotivesien” katekoriaan se ei kuulu, mutta Reinikka on vielä puolen tunnin ajon sisällä.

Reinikankoski on on samaa Pihlajaveden reittiä (Keuruun puolella) kuin Kotalan Kosken ja on reitillä noin 5 km ylempänä. Koskelle istutetaan kirjolohia ja eväleikattua taimenta. Sammaliston tie ylittää kosken.