Kituskosket, ottipaikan nimi ns. ”myllynkivenreikä”, syvä monttu muinoin paikalla olleen myllyn mukaan.

Teimme Kotalan koskien valvojaryhmän kanssa 31. toukokuuta patikkaretken/koskikatselmuksen ja samalla räpsin kuvia koskilta. Kävelimme koskialueet läpi raikkaassa n. +10 asteen selkeässä säässä. Ainuttakaan kalastajaa ei koskilla näkynyt.

Toukokuun lopun kolea keli ja arkipäivä lienee syönyt kalastajat koskilta pois ja varmasti monelta muulta koskikohteelta.

Itse en tämän kevään aikana ole vielä Kotalan koskilla tosimielessä ehtinyt kalastamaan, mutta vesitilanne näyttää juuri nyt oikeastaan todella hyvältä. Virtaama oli kuun vaihteessa  6 m³/s, jolloin Kotalan kosket alkavat olemaan parhaimmillaan. Koskien kalastus on parhaimmillaan vesimäärän ollessa 2-6 m³/s. Tietenkin on koskilla on kohtia, joissa kalastukselle paras virtaus/vedenkorkeus voisi olla muutakin (enemmän tai vähemmän), mutta keskimäärin tuo mainittu virtaamahaarukka on osuva. Vesimäärä on kesää ajatellen reippaasti normaalia alempana, joten vaara piileskelee totaaliseen kuivumiseen kesällä mikäli ei saada reippaita sateita alkukesän aikana.

Ylemmillä koskilla Koskela – Vehmas (lupa-alue 2) on sallittu perho- ja virvelikalastus ja siellä vesitilanne on jo erinomainen. Alempana Kituskoskien – Mustankosken (lupa-alue 1) alueella on sallittu vain perhokalastus ja siellä tilanne on vielä muutamin paikoin hieman haasteellinen, mutta sielläkin paikat alkavat olemaan kalastettavissa.

Kituskoskien rantametsä on vanhojen metsien suojelualuetta ja alueen läpi kiertää luontopolku, joka on upeaa nähtävää kaikelle kansalle. Keskelle metsää on pitkä muinoin kaivettu voimalakanava sekä voimalapadon kivestä tehty alapää (Mustankosken alla) sekä  sulun paikka metsässä mykistää – kuin Asterixin ”Jumaltenrannan nousu ja tuho” paljastuu silmille. Suosittelen yllätyksellistä luontolenkkiä – > Koskien rantaa kiertäen palaten Mustankosken alta alakanavalta alkavaa polkua ylös suoraan metsän läpi ajateltua kanavakaivantoa pitkin tielle.

Käyn seuraavassa kuvin ja kuvatekstein vesitilannetta ylhäältä alas, niin tulee paikat ja vesitilanne muidenkin silmille näkyviin. Kireitä siimoja!

Lupa-alue 1: Kituskosket – Mustakoski (vain perhokalastus)

Kituskoskien niskan jälkeinen kapea jyrkkä koskipätkä on ns. Myllykoski, joka on vielä tällä vedellä melko haasteellinen kalastettava/kahlattava.

Kituskoskien keskivaiheilla on ns. ”punaisen kiven pooli (punertava kivi näkyy osin edessä vasemmalla). Kiven yläpuolella on syvä ison kalan monttu.

Mustankosken keskiosa. Muutama aikoinaan majavan kaatama puu on sielläkin koskessa hyönteisten ilona ja kalamiesten kiusana.

Mustankosken loppuliuku. Siihen on majava aikonut rakentaa padon, mutta työ on jäänyt kesken.  Lupa-alueen 1 alaosilla on koskien harjuksiin parhaimmat mahdollisuudet.

Lupa-alue 2: Koskelankoski – Vehmaskoski (uistin- ja perhokalastus) 

Koskelankoski on ylin ja muita Kotalan koskia loivempi, rannoiltaan avara peltoon rajoittuva koski, joka on helpohko kahlattava ja kalastettava. Kuvassa kosken parasta taimenaluetta, josta voi toki saada ison hauen, säynävän ja lahnankin koukkuun.

Koskelankosken alaraja on poikittain pinnassa näkyvän kivirykelmän paikkeilla (taulu rannassa). Vastarannan puskien ison järkälekiven edusta on hyvää ottialuetta.   Rajasta alaspäin on rauhoittettua suvantoaluetta (mökkejä) liki puoli kilometriä ennen Vehmaskoskea. Kulku kylätien kautta.

Vehmaskoski sillalta ylävirtaan. Loistavaa taimenaluetta ja kaunista katseltavaa auringon paisteessa. Kalastettavissa molemmin puolin niskalle saakka.

Vehmaskoski sillalta alavirtaan. Useita hyviä ottipaikkoja näkyvillä. Vielä aavistuksen hankala kahlattava, mikä ei tunne kosken kahlauslinjoja. Vasen ranta kalastukseen.