Haaviin tarttuneita 3/23 – helmiäisrunkoisia pilkkiperhoja

Flashabou Kakshäkiläinen ja Kiiltolarva ovat helmiäisrunkosia pilkkiperhoja, jotka toimivat myös kesällä.

Helmikuussa tarttui haaviin Syrjäsen Laurin Kakshäkiläinen ja lähes samalla jatketaan, mutta tällä kertaa mennään kairalla jään läpi. Maaliskuu on mitä parhainta pilkkiaikaa ja jään alla kimaltelevat helmiäisrunkoiset perhot ovat pakkaspäivinä soivia pelejä. Tottahan nuo kesälläkin pelaavat, kiiltävärunkoiset perhot ovat läpi vuoden kirkkaan ilman perhoja.

Satuin taannoin selailemaan vanhoja lehtiä. Syrjänen esitteli Urheilukalastus 1/1992 lehden Lääkärin määräyksestä -palstalla pilkkiperhoja lohikaloille. Niistä huomio tarttui Flashabou Kakshäkiläiseen, joka toi mieleen toisen pilkkiperhon, oman Kiiltolarvan.

Kuukauden pilkkiperhot

Peruutetaan aikaa reipas 30 vuotta taaksepäin ja palataan pilkkijäille. 1980/90 lukujen taittessa kirjolohen talvinen perhokalastus sekä perhopilkintä olivat perhoharrastajien keskuudessa ”hottia”. Jos koskille ei lähdetty, niin kirrelammilla käytiin pilkkimässä ympäriinsä.

Näillä pilkkikeikoilla omassa siimassa oli usein Musta Toropainen. Käytännössä Toropainen oli uppoperhokoukkuun sidottu mustakuulainen perholeech valkoisilla silmillä, sitä vain sanottiin Toropaiseksi.

Toki muitakin värejä tuli käytettyä, mutta se yksi sama musta oli lähes aina siimassa. Silloin musta oli suosikki myös jään alla, kirret iski siihen lujasti. Toisaalta Musta Toropainen oli myös todellinen haukimagneetti. Jos järvessä oli yksikin hauki, niin pian sen hampaat iskivät kiinni.

Syönnin ollessa heikkoa, siimaan oli usein lisätty myös 5–10 sentin sivuperuke ja siihen solmittu Kiiltolarva. Tapsin paikka oli reilu vaaksa Toropaisen yläpuolella. Verisolmu oli kätevä tapsisolmu, siinä siimanpää sojotti suoraan solmusta ulos.

Toropainen + Kiiltolarva oli siis oma kärkiketjun parivaljakko ja sillä tuli saatua monen monta pilkkikirreä. Esittelin perhomallit myöhemmin Erän kuuperhona numerossa 4/1996.

Eikä Toropainen ja Kiiltolarva ole vain pilkkiperhoja, liitsit toimivat läpi vuoden ja Kiiltolarva on ollut ainakin syyspuolella siioille toimiva perho nro 12–14 koukussa. Se on kiiltelevä sääskentoukan tai pupan jäljitelmä.

Kiiltolarvan maine kasvoi, kun se näytti toimivan juuri heikon syönnin aikaan. Tärkeää oli, ettei sivutapsi/perho koukannut pääsiimaan kiinni, se oli hyvä kurkistaa perhoa laskiessa. Ja ylös nostettaessa varoa, ettei koukku tartu jään reunaan.

Pakkassää on Kiiltolarvan keli

Kerrankin lähdin Näsijärven Pimeesalmen telakan edustalle pilkkimään. Kesäisin paikka on veneilijöiden suosiossa ja tuolloin vuosikymmeniä sitten talvella pimeäsalmen molempiin päihin oli viritelty verkot estämään sinne istutettujen kirjolohien karkaaminen ja alueelle myytiin pilkkilupia.

Sää oli helmi-maaliskuun taitteen aikoihin aurinkoinen ja kylmä, pakkasta oli aamusta noin 20 ja syönti surkea. Aamupuolesta havaitsin yhden epämääräisen ”haiston” ja iltapäivällä sitten Kiiltolarvaan nappasi. Lyhyen väännön jälkeen kala vei Kiiltolarvan, solmu petti. Olisi se tapsi/solmu pitänyt malttaa uusia edellisreissun kalan jälkeen, laiskuus ”palkittiin”.

Harmitti tavattomasti. Solmin kylmänkoppuraisin sormin uuden sivutapsin ja Kiiltolarvan, mutta kalatapahtumat olivat siltä päivältä siinä.

Jäällä oli myös mm. Pirkanmaan perhokalastajia, Syrjäsen lisäksi mm. Veli Autti ja muitakin kovia perhomiehiä. Kaikki pilkkivät perhoilla.

Jossakin vaiheessa näistä aurinkoisten pakkaspäivien väreistä ja pilkkiperhoista oli Laurin kanssa puhetta ja ehdin kehumaan ja esittelemään omaa helmiässävyistä larvaa, kunnes kala sen vei. Ehkäpä Lauri viritteli keskustelun ja näkemänsä kalanmenetyksen perusteella Kakshäkiläiseen helmiäisrungon?

Pilkkisäät ovat pian hienoimmillaan, aurinko paistaa ja lämmittää, vaikka yöllä olisi ollut hyytävän kylmää.

Paras pilkkisesonki alkaa pian. Päivien ollessa hienoimmillaan, mikä onkaan upeampaa kuin istua ja nauttia pilkillä, kalat ovat vain bonusta. Jään alle voi kokeeksi laittaa ”helmiäis-glitteriä” tarjolle, aikakin muinoin niihin on ottanut.

Ja vaikkei helmiäisperhoja käyttäisi kirrepilkillä, niin kyllä muutkin kalat näihin helmiäisperhoihin iskevät, siika, harjus, ahven jne. – myös kesällä. Kireitä!