Koukkukoko ykkösen paksulankainen tupla painaa jo pitkälle toista grammaa, samaan painoon saa kaivella jo 1½ tuuman kupariputken.
Kevättulvan, syvien jokien sekä monttupoolien kalastukseen on monia konsteja. Jos tapahtumia pitäisi saada, eikä kala nouse hakemaan perhoa pinnan tuntumasta, niin silloin kalastajan on tarjottava perhoa syvemmälle. Aina se ei onnistu, virtaus voi olla liian voimakas tai paikan säännöt kieltävät kaikenlaiset upotustavat ja painotukset. Mutta jos mitään kieltoja ei ole, niin on olemassa useita tapoja ainakin yrittää saada perhoa lähemmäksi kaloja.
Upposiima
Yksi tavallisimmista on käyttää uppoavaa siimaa. Monen pohjoisessa kesävedellä kalastavan perussiima on hitaasti uppoava ns. intermediate tai kärkiuppoava siima. Syvemmillä ja vuolaammilla joilla, kuten Kymijoella kalastetaan useimmiten hyvinkin synkillä siimoilla eli virtaustilanteen ja paikan mukaan. Käyttöön valitaan yleensä sellainen upposiima tai siimakärki/tippi, jolla pääsee kovemman pintavirtauksen läpi ja alle pohjan tuntumaan.
Lohenkalastajilla on yleensä laaja valikoima erilaisia siimoja kelluvasta nopeasti uppoaviin. Vähintään se kelluva ja joku oppoava siima tuli olla, joita käytetään tilanteen ja sääntöjen mukaan.
Kelluva siima kuuluu mukaan sen vuoksi, että ainakin osassa Norjan jokia saa kalastaa loppukaudesta vain kelluvalla siimalla ja perhon sekä perukkeenkin tulee olla ilman painotusta. Ja tietenkin pintasiimoin lohen pintaperhokalastus on sitä hienointa lohenkalastusta, mitä kahluuhousut jalassa voi tehdä.
Vaaleat siimat (vas)ovat tavallisesti kelluvia ja tummat uppoavia, ruskeanoranssi (oik) on hitaasti uppoava.
Perhon painotus
Erilaiset perhon painotukset ovat myös aina olleet ahkerassa käytössä. Vanhan ajan kupariputket ovat nostaneet hieman suosiota ja ovat edelleen sopivissa tilanteissa ”soivia pelejä”. Näiden rinnalle on noussut laaja valikoima erilaisia moderneja painoputkia sekä painokuulia tai luotipäitä, jotka materiaalista riippuen painavat enemmän ja vähemmän.
Erikoisena lisänä on vielä MA Kursk, lohen ”larvastusperho”, jos nyt oikeasta perhosta ja perhokalastuksesta enää voi oikein puhua. Tapahtumia toki sillä saa. Kursk nousi suosioon Kuolan lohijoilta, jossa passiivisia kaloja kaivettiin syvemmistä kuoppapoteroista, joihin muilla perhotyypeillä oli hankala ja jopa mahdotonta päästä.
Kurskin vanavedessä ovat nousseet esiin erilaiset painokuulaperhot, kuten Plupparit/Pluppikset jne., perhomuoti elää ajassa.
Vasemmalla Eumerin sorvaamia painoputkia ja putken painopää, keskellä alumiini ja kupariputkia, oikealla paria mallia ”pulloputkia” sekä ylhäällä MA Kursk painopäitä.
Perhokoukun paino
Koukun painollakin on merkityksensä. Siihen ei tosin ole kiinnitetty paljoakaan huomiota, vaikka valitun koukun painollakin voi vaikuttaa perhon uintisyvyyteen. Aikoinaan Altalla ukot kalastivat järeillä koukuilla ja saivat valtavan suuria lohia. Toki ison kalan kalastus kaipaa järeää koukkua, mutta uskon vakaasti, että näiden Altan perhojen menestys perustui juuri koukun painoon ja syväuintisuuteen. Koukkurauta painaa ja vie siihen sidotun perhon muita koukkutyyppejä syvemmälle.
Kuka vielä muistaa Viikari 24 -perhon? Perholla saatiin muinoin Kymiltä 24-kiloinen lohi ja tuo perho oli isoon tuplakoukkuun sidottu. Koukkuna taisi olla 2/0 tupla, jos oikein muistan. Jos tuollaisen koukun painoa katsoo, niin siinä ollaan isomman Kurskin ja kaksituumaisen kupariputken painoluokassa, lähellä kahta grammaa.
Järeä 2/0 tupla ei ole mikään salakkaongen koukku, vaan lohirauta ja todellinen ”lihakoukku” vaikka alkukauden yllättäjäksi. Kahden tuuman kupariputki painaa saman.
Siro 7/0 lw lohirauta painaa sekin yli gramman ja on kaunis koukku, mutta ainakin perinteisten klassikkoperhojen siipimateriaalit ovat näin isoon koukkukokoon kortilla.
Tosi järeät ja painavat koukkuperhot ovat siis kelpo tavaraa syvälle siinä missä modernit painoputket esimerkiksi alkukauden itämereläisten pään menoksi, vaikkapa Tornionjoen tai Bysken kaltaisten jokien vuolaissa koskissa.
Isoon rautaan saa varmasti loihdittua mielenkiintoisia ketunkarvaperhoja, esimerkiksi taittosiivellä. Ja jos lohenkalastus ei säväytä, niin järeä lohirauta kelpaa varmasti myös hauen kalastukseen.
Eli siitä vaan vanhoja koukkulaatikoita kaivelemaan ja tutkimaan, sieltä voi löytyä ottikoukkuja alkukauden lohi- tai haukikarnevaaleihin.
