Haaviin tarttuneita 2/23 – Kakshäkiläinen

Kakshäkiläinen on ottipeli läpi kauden talvikoskilta ja pilkkitapsista kesäkoskille Lappia unohtamatta.

Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään, on vanha sanonta. Tässä ei nyt ketään söhitä tikulla silmille, vaan tuli kaiveltua vanhoja 1980-luvun lehtiä ja sieltä pisti silmään Perhokalastus-lehden numerosta 1/1986 Pekka Salon artikkeli Fore and Aft -perhoista.

Ne olivat tuolloin meillä varsin tuntemattomia, eikä niitä nykyäänkään kovin usein näe. Syrjäsen Laurin tunnetuksi tekemä Kakshäkiläinen on nyt ainoa meillä käytetympi kahden häkilän perhomalli.

Fore and Aft -reseptejä Salon jutussa annettiin kymmenelle perholle ja koukkukokosuosituksena suomalaisille vesille Pekka tarjosi kokohaitaria 14–8.

Kirjoituksen mukaan ”Fore and Aft” -perhot ovat syntyneet USA:n länsirannikolla, jossa niitä käytettiin myös eniten. Perhomalli on ennemmän pintaperho, mutta toki siitä saa oivan uppoperhonkin.

Kun esimerkiksi Kakshäkiläistä katselee, perho on myös joka suunnasta samanlainen eli se voi pyöriä/kääntyillä virrassa miten vaan. Tarkka kalastaja voi pitää pyörimistä huonona, mutta kalalle sillä tuskin on väliä. Pintaperhoissa tuulella siitä voi toki olla haittaa, jos perho lähteekin rullaamaan tuulen mukana pinnassa, kun sen pitäisi olla viistämättä paikallaan.

Perhon rakenne on simppeli. Eteen ja taakse tulee häkilä ja väliin sidotaan runko, joka voi olla riikinkukon silmäsulan siikasia, runkosilkkiä, dubbingia jne. Pintaperhoon tulee luonnollisesti pintaperhohäkilät ja uppoperhoon kanan tai muun linnin pehmeät ja elävät häkilähöyhenet.

Kuvamalleina Salon artikkelissa on Double Trouble pintaperho, jossa rungossa on riikinkukkoa ja grizzlehäkilät. Nymfinä on puolestaan Peacock Nymph, jossa on myös riikinkukkorunko, mutta häkilät ovat pehmeitä furnace-kanan höyheniä. Aika lailla Kakshäkiläisen oloisia kuvia katsoessa, olisiko Lauri saanut oheisista kuvista idean sitoa pyyhäkilät perhoon?

Ainakin hyvin on Syrjäsen Kakshäkiläisen näköä, tosin omissa versioissa on joko punainen tai vihreä perä, jonka sidon flashabounauhasta ja sipaisen lakkaa päälle. Perä pitää takahäkilä paremmin paikallaan kalojen purennassa ja on hyvin erottuvana iskupisteenä. Rungon alle kierrän varvin painolankaa, näin sidottuna Syrjäsen Kakshäkiläinen on kova ottipeli, vaikka helmikuun suojapäivinä koskille, kirrelammelle pilkkisiimaan tai vaikka ahvenpilkille.

Perho on ollut tehokas kesäkoskilla eri larvastustekniikoin. Hitaassa virrassa tai seisovassa vedessä sitä puolestaan uitetaan nykien vavan kärjellä tai siimasta, unohtamatta indikaattorin alla roikotusta. Kakshäkiläinen kelpaa taimenelle, harjukselle, kirjolohelle, siialle, ahvenille jne…