Suurennuslasivalon ei tarvitse olla iso ja kömpelö

Pari vuotta sitten tarinoin blogissa siitä, kun ”näkö loppuu” ja tarkempi työ perhonsidonnasta lähtien kaipasi suurennuslasia.

Vielä takavuosina noin 58-vuotiaaksi saakka saattoi sitoa perhoja ilman silmälaseja, nykyään ilman lukulaseja ei perhojen sidonnasta tule mitään. Toki minulla ollut lasit rippikouluikäisestä lähtien, mutta ne ovat aina olleet lievät miinuslasit eli etäällä olevien kohteiden tarkennukseen. Mm. liikennemerkkien näkeminen tarkasti kauempaa on ajaessa tärkeää. Tarkemmassa lähityössä otin aina lasit pois, miinuslasit heikensivät lähinäköä.

Näkökyvyn heikentymisessä huomasin pieniä muutoksia reilun 50-ikäisenä, kun hämäränäkö alkoi heiketä ja esimerkiksi perhon solmiminen perukkeeseen huonossa valossa alkoi tuottaa vaikeuksia. Illasta piti hyvissä ajoin sitoa se varma ottiperho siimaan, muuten hämärässä perhon vaihtoon saattoi tuhraantua tolkuton aika, pahimmillaan vartti. Pahoja siimasotkuja ei kannattanut edes yrittää avata, kalastus piti joko lopettaa tai vaihtaa kalustoa.

Tuo vanhan blogikirjoituksen suurennuslasi oli oiva hankinta, mutta siitä puutui yksi oleellinen eli kohdevalo. Toki omassa sidontakammiossa on lamppuja sekä valoa, mutta kaipasin näppärää kohdevaloa. Pääsin kokeilemaan myös näitä isoja suurennuslasivalaisimia, mutta jotenkin isommalle lamppusysteemille ei ollut tilaa – enkä tykännyt niiden paikkasidonnaisuudesta.

En halunnut sijoittaa isoa summaa lamppuun vaan etsin pientä, helposti liikuteltavaa ja irrotettavaa, käänneltävää ja väänneltävää lamppua, joka voisi myös avustaa tarvittaessa kuvaamisessa – mahdollisesti muussakin askartelussa.  Sellaisia varreltaan vapaasti taivuteltavia pieniä lappuja olin muinoin jo viime vuosituhannella etsinyt, mutta silloin niitä ei löytynyt.

Kerran sitten silmiini osui kaupan hyllyn reunaan kiinnitetty kurjenkaulainen suurennuslasivalaisin, Airam Loop Clip 3D.  Se oli kevyt, näppärän kokoinen, nipistinkiinnike oli nopea siirtää ja varsi kääntyi sekä vääntyi. Suurennuslasikin vaikutti kohtuulliselta ja 6W LED-valo suht kirkkaalta, lampun hintakin oli alta 30 €.

Se lähti heti kokeiluun, sillä eihän tuolla hinnalla korkealta putoa. Ja vaikka lamppu ei olisikaan pätevä, niin ainahan tuon tyypin kohdevalolle käyttöä löytyy.

Siinä kurjenkaulavartinen lamppuduo hyvinä lisävaloina perhonsidontaan, kuvaukseen ja muuhunkin askarteluun helpolla ja nopeasti siirrettävällä klipsikiinnityksellä.

Kotona perhopenkin ääressä lamppu oli juuri mitä ajattelin, näppärä käyttää suurentavana apuvalona. Lampussa on heppoinen rakenne, jonka huomioin toki jo ostaessa. Kerran sitten lampun vartta piti kääntää sivuun, niin koko lamppuosa pätkähti varren päästä irti. Väänsin pelkästä lamppuosasta liian suurella voimalla ja muovi murtui – varoituksen sana muillekin vastaavan lampun omistaville.

Varren ja lamppuosan liitos on heikko kohta, jonka korjasin epoksiliimalla. Ei niin kaunis korjaus, mutta toistaiseksi se on kestänyt.

Korjasin liitoksen kiireessä pikaliimalla, joka kesti jonkun päivän, kunnes irtosi uudelleen. Teippasin johtoliitokset tiiviiksi, uitin epoksiliimaa liitoksen täydeltä ja kiristin erilaisin liittimin/kiristimin liitoksen yhteen. Seuraavana päivänä avasin paketin ja siitä lähtien lamppu on toiminut ja pysynyt ehjänä. Olen opetellut varomaan käännellessäni lampun varren ja lampun liitoskohtaa.

Päätin kuitenkin hankkia toisenkin samanlaisen lampun, sillä se oli osoittautunut omassa käytössä arvoisekseen ja kaksi kohdelamppua suurennuslaseineen sopi omiin tarkoituksiin vieläkin paremmin.

Lamppua käännellessäni sitten kerran olin pyöräyttänyt vahingossa linssiä pitävää rengasta vastapäivään ja klonks – koko linssi pyörähti irti ja tipahti lattialle kiinnitysrenkaan kanssa. Onneksi tällä kertaa ei mennyt mitään rikki.

Siinä ihmetellessä ja linssiä puhdistaessa oivalsin, että siinähän on oiva kuvausvalo. Ihan vahinkotapahtuma, että linssi irtosi ja tuli huomattua. Juuri kameralle sopivan pieni valorinkula, jolla saa kuvattua vaikkapa nettiin perhokuvia.

Linssiä pitävää rinkulaa kierretään hieman vastapäivään…

… jolloin rinkula irtoaa. Rinkulan ja lamppukiinnityksen huullokset näkyvät kuvassa.

Linssin voi nostaa varovaisesti pois ja linssi on myös helppo puhdistaa.

Taustalle voi laittaa vaikka A4 kokoisen värillisen paperin ja malliksi otin häkiläpihteihin Kalkkisten Vaalean. Rengasvalo päällä ja tässä yläpuolella se toinen suurennuslasivalaisin. Koululaislamppu valottaa oikealta kauempaa  valkoista taustakartonkia.

Ja siinä ihan kännykällä käsivaralta räpätty kuva. Kyllä kuvassa on tarkkasilmäiselle moitittavaa. Vasen laita on OK sinertävä, oikea aavistuksen punertava, johtuen oikealla yläviistossa olleesta koululaisvalaisimesta. Kuvaamiseen meni aikaa kellosta katsoen 2 minuuttia, kun kuva oli otettu ja kamat laitettu takaisin pois, lampun linssikin oli palautettu paikoilleen ja lamput toisaalle kiinnitettyinä.

Itse asiassa tuosta Airamin klipsilampusta saa oivan lisävalon ja avun moneen tilanteeseen ja pienten kohteiden kuvaukseen huokeaan hintaan – kyllä tuollakin pärjää yllättävästi. Valokuvauksen ammattilaiset ovat sitten valo- ja kuvausvaatimuksineen erikseen, mutta tavalliselle kansalle tämä riittänee useimpiin nettikuviin ja omaksi/kavereiden iloksi. Olkoon näin vuoden viimeisenä testattuna blogivinkkinä ja vaikkapa joululahjaksi, vielä ehtii.

Pertsan porinat toivottaan seuraajille Hyvää Joulua ja kireitä siimoja kaudelle 2023!