Kun toisinaan on tullut miettineeksi pohjoista Lappia ja miten siellä esim. Tenon varressa on ollut asutusta, niin Turun Wiikko-Sanomien kahdessa numerossa vuodelta 1821 on ollut ”Kirjotus Lapinmaalta”, jossa on mainittu, että tenolaisia saattaa olla 60 taloa eli pariskuntina yhteensä alun toistasataa henkeä molemmilla rannoilla.

Näitä vanhoja kirjoituksia on toisinaan mukava lukea, miten ennen on eletty. Myös silloiset tekstit kirjasimineen, sanavalintoineen ja kirjoitusvirheineen ovat toisinaan vähintäänkin viihdyttäviä.

Vanhoja sanoma- ja aikakausilehtiä jne. on tallennettu Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin.  Sieltä eri aineistoista hakemalla ja selaamalla löytyy kaikenlaista mielenkiintoista itse asiassa tuskastuttavan paljon. Varmasti kaikille jotakin, mikä kiinnostaa.

Huhtikuussa 1821 Turun Wiikko-Sanomissa oli Kirjoitus Lapin maalta, jossa kuvailtiin silloisia oloja sekä asutusta. Edellinen linkki oli siis numeroon 14 ja Lapinmaan kirjotuksen loppuosa on numerossa 15.  Sanomalehden silloinen kirjasintyyppi on kokemattomalle hankala luettava, lisäksi V-kirjaimen sijasta on ollut käytössä tupla-W. Peräkkäisissä S-kirjaimissa on usein eri kirjainmerkit jne. Oheiset tekstit ovat siis 200 vuotta vanhojen kuvakaappausten alla selkokirjaimin ja koko kirjoitus on siis luettavissa noista edellä olleista Kansalliskirjaston linkeistä.

Kirjotus Lapinmaalta.

Wiimeisenä kesänä waelsin minä Jäämeren rannalta pitkin Patsjoenwartta Enarajärwellen, joka löytyy Suomen Lapissa, länsi-puolella Kolan eli Kuolan kaupunkia. Mainittu Patsjoki on wiljaisin rannoiltansa koko Lapinmaassa; mutta niin wirtawa ja koskinen ettei mies-muistoon ysikään ihminen ole kulkenut sitä myöten weneellä Jäämereen, eli sieltä Enarajärween. Tämän joen ympärillä löytyy 3 pitäjätä, nimittäin Utsjoen pitäjä Suomen Lapissa, ja Karasjoen ja Tenon seurakunnat Rujassa (taikka Norjan puolella). Näissä 3:messa pitäjässä on kahen-kaltaisia asukkaita, nimittäin Tenolaisia ja Tunturi-Lappalaisia.

Tenolaisia (eli Tenosta taikka joesta kalastamia Lappalaisia) saattaa mainituissa pitäjissä olla 60 taloa. Mutta yhessäkään talossa ei ole enempää kuin yksi parikunta; sillä niin pian kuin Lappalaisen poika naipi, tekee hän eri koan (eli majan), jossa hän asuupi, ja josta hän maksaa eri weronsa, joka harwon on korkiampi, kuin puoli Riksiä (taikka kopeikkaa 75 Wenajän paperi-rahaa). Tenolainen elää wälistä köyhempänä, wälistä rikkaampana, sillä hänen ainoa elatuksensa on lohen saalis, joka toisin wuosin on runsaampi, toisin kehnompi. Menneenä wuonna saatiin
näissä kolmessa pitäjässä yhteensä 900:an tynnörin paikkoin lohia, joka sanotaan olleen paraita saaliita mies-muistossa. Tällainen saalis toisi kauniit rahat, jos Lapinmaalla maksettaisiin lohista sama hinta, kuin Suomessa; mutta nämät köyhät Tunturin takaiset Lappalaiset, jotka eiwät woi ite kuljettaa kaluansa Suomeen ja Ruottiin kaupaksi, myöwät sen osittain Wesi-saaren kauppa-paikkaan Rujassa, osittain Wenäjän Lappalaisillen ja osittain myöskin maakauppioillen, niin halpaan hintaan, etteiwät he usiasti saa enempää kuin 2 kannua huonoa palo-wiinaa suolatusta lohi tynnöristä, ja suoloja eiwät he saa rujasta painoa painosta. Kaikki nämät Tenolaiset puhuwat jotensakin selwästi Suomen kieltä; sillä heiän esi-wanhempansa owat nöyrinä (eli kalliina) aikoina tulleet tänne Tornion joelta.

Tosi hyvä Tenon saalis 1821

Tenolaisten elintaso on ollut kiinni aikoinaan saaliista, joka on vaihdellut lohen nousun mukaan. Kirjoituksen mukaan Tenon varresta saatiin siis vuonna 1820 erinomainen saalis, yhteensä 900 tynnyriä. Kalatynnyri lienee ollut tuolloin 126 litraa eli 900×126 = 113 400 litraa. Kiloina tuo lienee ollut jonkin verran vähemmän, mutta ei todellakaan mikään huono saalis, kun miettii tuon aikaista kalastajamäärää sekä pyyntivälineistöä.

Kaivoin verrokiski Luken sivuilta lohitilaston vuosilta 1975-2015, niin saalisvaihtelua on ollut meidänkin elinaikana, eikä nuo saaliit juuri kummempia ole. Tolpparivin paremmat vuodet ovat olleet tuon tilaston mukaan karkesti vajaan 10 vuoden välein, paitsi viimeisen 20 vuoden aikana tolppalista ovat vuoden 2008 pienen kurkotusyrityksen jälkeen romahtaneet. ”Oi niitä menneitä aikoja”.