Norellin Horsefly on oiva esimerkki suomalaisesta perhomallista. Elämäni perhot kirjassa on kuva, jossa perho ja paarma ovat vertailtavissa. 

Kuukausiblogit vuonna 2021 menivät kirjasidonnan merkeissä ja sitä ennen vuosi 2020 oli vaihe vaiheelta blogisidontoja – nämä perhoblogit ovat koostettuna tämän blogin lopussa.

Mainitut ”kuublogit” ovat pitäneet sisällään etupäässä enemmän ja vähemmän tuttuja perhoja, joten tuumasin joulukinkkua sulatellessa, että vuoden 2022 kuublogiin kaivan jotain aivan uutta omaan perhorasiaan, jotka esittelen blogeissa.

Pyrin bongaamaan jonkun mieltä säväyttävän perhon, jota en ole aiemmin sitonut enkä sellaisella kalastanut. Maailmassa on tuhansittain perhoja ja eihän niistä millään ole ehtinyt sitomaan kuin murto-osan, saati kokeilemaan.

Mukana tulevassa voi olla niin ikivanhoja kuin aivan uusia perhomalleja kirjoista, lehdistä, netistä, mainoksista jne. ja jopa eteen ilmestyneiden perhojen kopioita, jotka vaikuttavat mielenkiintoisilta ja joita haluan kokeilla. Ja joita ei aiemmin ole omasta rasiasta löytynyt.

Samalla, kun sidon perhoja omaan rasiaan, voi joku toinenkin innostua sitomaan samoja perhoja kokeiluun. Toki perhovalinta voi olla täysi susi, jolla ei tee mitään tai sitten uutuusperho räjäyttää pankin. Pitää toivoa, että perhoista löytyisi blogia seuraaville iloa niin sidontaan kuin kalavesille.

Esittelyyn kuuluun kuva perhosta, resepti ja tietenkin lähde, mistä tuo perho on peräisin ja mikä siinä minua kiinnostaa tai miksi se on mukana. Jos teen muunnoksen, niin mainitsen toki syynkin. Moni hyvä muunnos on syntynyt vaikkapa vähän väriä muuttamalla tai kun joku puuttuva materiaali on korvattu toisella. Niitä kuuluisia ”korpin nenäkarvoja” on tosi harvan sidontapakissa.

Palstan myötä olen avannut uuden ”blogipostin”, jolla minut saa helpommin kiinni. Jos jollakulla on esiteltävästä perhosta tuoreita tai vanhempia lisätietoja/kokemuksia, niin voi kirjoittaa viestiä, osoite on pertsanporinat@gmail.com

RIP Erkki Norell

Tällä kertaa blogiin tuli pikainen aihemuutos, kun vanha tuttava Erkki Norell siirtyi autuaammille kalavesille keskiviikkona 29.12.2021 81-vuotiaana – rauha hänen muistolle ja jaksamista Norellin perheelle, sukulaisille ja ystäville. Hyvien tuttavien ja esikuvien menetys kirpaisee aina mieltä, se on myös muistutus elämän rajallisuudesta.

Valitsen Erkin muistoa kunnioittamaan ja esittelyyn hänen vuonna 1970 suunnitteleman perhon – Horseflyn, jota en ole aiemmin sitonut. Erkki on ollut tuolloin 30-vuotias ja perholla ikää nyt siis yli 50 vuotta. Perho löytyy mm. Erkin tutusta perhonsidontaoppaasta.

Kalaretkien perhonsidontaopas 

Neljännesvuosisata sitten Norellilla oli ”Kalaretkien perhonsidontaopas” työn alla. Se oli jatkoa aiemmin ilmestyneelle ”Elämäni perhot” kirjalle. Sidontaoppaassa oli ideana opastaa niin aloittelijoita kuin pidemmällekin ehtineitä ja antaa hyvä yleiskuva erityyppisistä ottiperhoista – tarjota ottiperhot, joihin saattoi luottaa eri olosuhteissa, kalastettiimpa mitä lohensukuista kalaa tahansa.

Taustajoukoissa oli tuttua porukkaa, Jari ”Liffu” Lifländer kuvaamassa perhot, Lauri ”Late” Syrjänen Erkin kanssa miettimässä oppaan perhoja ja minulle jäi vaihe vaiheelta piirroksien piirtäminen osaan perhoista.

Norell oli nähnyt sidontapiirroksiani aiemmin Erä-lehden kuukauden perhoissa, joita Erkki kehui vuolaasti haluten niitä myös sidontaoppaaseen. Oppaan piirrokset miellyttivät myös Erkkiä selkeydellään, sanojensa mukaan ne olivat paljon hienompia kuin hänen sitomat perhot.

Perhonsidontaopas valmistui 1996 WSOY:n kustantama ja opas oli ja on edelleen loistava kattaus Suomen vesiin sopivia perusperhoja. Siinä on myös mukana myös muiden kuin Norellin omia ottiperhoja, kuten Nalle Puh, Klinkhämer, Rackelhane, Mickey Finn jne.

Kooltaan opas ei ole mikään jättiläinen, se on nimensä mukainen kalaretkillä taskuun sopiva 12×15 cm:n kierrekansio, jossa on kansineen 80 sivua ja noin neljäkymmentä perhomallia – ottiperhoja kaikki.

Horsefly eli kirjava paarma

Yksi oppaan perhoista oli Horsefly paarmaperho, joka on pitänyt sitoa moneen kertaan, mutta aina se on jäänyt – nyt on sen aika. Tämän vuoden 2022 ”perhobongauksen” blogisarjan alkuun se sopii hyvin samalla kunnioittamaan Erkki Norellin työtä. Olihan hän suomalaisen perhonsidontakulttuurin, urheilukalastuksen ja perhokirjallisuuden yksi suurimpia merkkimiehiä.

Horsefly oli toki mukana jo Norellin klassikkona pidettävässä ”Elämäni perhot” kirjassa, eikä Erkki Norellin muuta kirjatuotantoa pidä jättää myöskään huomioimatta. Suomen Kalakirjaston sivuilla on lisää tarinaa Erkistä ja missä kaikessa hän on ollut mukana.

Elämäni perhoissa Norell kertoo perhojensa, kuten nyt esiteltävän paarmaperhon syntyhistorian. Tarina selvittää, kuinka hän oli hellepäivinä sukeltamalla tehnyt havaintoja parin pikkutaimenen ruokailusta, kun mitään muutakaan ei oikein ollut tekemistä – onkikaloilla oli täyspaasto, mikään ei niitä kiinnostanut.

Pikkutaimenten ”vakoilu” sukeltamalla paljasti Erkille seuralaisten sillalta pudottamien paarmojen, kärpästen jne. hyönteisten kelpaamisen kaloille – isompi taimenista oli noukkinut järjestään kirjavat paarmat eli sokkopaarmat, hylätyt hyönteiset olivat jääneet pienemmälle taimenelle ja alavirran salakoille. Isoin ja vahvin oli saanut poimia parhaimmat herkut.

Näkemästään ja huomioistaan innostuneena Norell sitten kehitteli kirjavaa paarmaa jäljittelevän Horsefly-pintaperhon. Hän keräsi ja säilytti muutamia paarmoja tikkuaskissa sidosmalleina. Ajan myötä ja useamman harjoitelman jälkeen Erkki oivalsi sitoa lopulta paarmajäljitelmän kirjaviksi siiviksi viidakkokukon silmähöyhenet, kun oli sitomassa muita perhoja, joihin käytti viidakkokukkoa. Myöhemmin hän on korvannut viidakkokukon grizzle-kukon höyhenlatvoilla, kun viidakkokukkoa ei ole enää ollut kaupan.

Omia sidoksia Kalaretkien sidontaoppaan Horsefly kuvien kera.

Oppaassa Erkki mainitsee Horsefly-perhosta, että se jäljittelee kellumaan joutunutta kirjavaa paarmaa. Perho soveltuu kaikkien kärpäsiä ja paarmoja syövien kalojen pyydystämiseen ja on etenkin keskikesän kirkkaiden hellesäiden perho. Horsefly on myös hyvä harjukselle, Lapissahan on helteillä runsaasti paarmoja.

Nyt muutama Horsefly on sidottuna odottamaan tulevia helteitä. Vuosi on vaihtunut, päivä pitenee ja kesä lähenee. Kiitos Erkki ystävyydestä, tarinoista, perhoista… maamme urheilukalastus on menettänyt yhden suurista merkkimiehistä, mutta onneksi Erkin kirjatuotanto jättää jäljen ja on muistuttamassa tuleviakin sukupolvia Norellin vaikutuksista Suomen urheilukalastus- ja perhohistoriaan.

Horsefly eli kirjava paarma / EN (1970)

Koukku: Pintaperhokoukku 12–10
Sidontalanka: Musta sidontalanka
Runko: Riikinkukon silmäsulan siikasia
Kierre: Ohut kuparilanka
Runkohäkilä: Grizzle-kukon niskahäkilähöyhen
Etuhäkilä: Grizzle-kukon niskahäkilähöyhen
(Siipi: Kaksi viidakkokukon silmähöyhentä sidottuna tasoon rungon päälle = alkuperäismalli)
Siipi: Neljä Grizzle-kukon niskahäkilähöyhentä – kaksi niskan kummaltakin puolelta – tasoon rungon päälle
Tuntosarvet: Viidakkokukon/Grizzle-kukon niskahöyhenten ruotien päät
Pää: Mustalla sidontalangalla muotoiltu nuppi / kirkas lakka
Huomioita: Nykyisin kaupoissa on tarjolla viidakkokukon silmähöyhenkorvikkeita, joita voi kokeilla viidakkokukon korvikkeina – ehkä höyheniin maalatut silmäkorvikkeet voisi olla osuvimmat. Oikea viidakkokukko on vain tarhattuna sallittua kauppatavaraa, jota on nykyään hyvin harvoin myynnissä.

PERTSAN PERHOPORINOITA ja VIDEOITA aiemmilta vuosilta

Vuoden 2021 kirjasidonnan blogiperhot

Vuoden 2020 vaihe vaiheelta blogiperhot

ERÄN PERHONSIDONTAVIDEOITA

Seuraavaksi näitä Erälehden kuukauden perhojen videoita, sekä osassa niistä Eränetin puolella olleita jatko-osia.  Vuosien saatossa Erän palstalla on esitelty julma määrä perhoja, joista valtaosaa tämän vuosituhannen Erän näköislehdistä pääsee lukemaan tilaajatunnuksilla. Muuten ne ovat maksumuurin takana. Tässä seuraavassa on ainakin osa mitä nyt on ainakin toistaiseksi vapaasti nähtävissä.
Noutaja-meritaimenperhon video – tiesitkö, että perhokin voi olla kevennetty
Vetotinseli video – tosin kyllä tämä kelpaa myös koskilla, lohijoilla ja haukivesillä
Pikkulepakko video – kevyt leijaava uppoperho herkille kaloille
Kölikoukku video – vanha kölikoukku on hyvä ruohikkoperhoissa, perhomaailman Minnow Spoon.
Stone Fly video – yksi Juhani Ahon perhosuosikeista, jolla hän pyrki jäljittelemään Huopanan vesiperhosia
Sumuperho video – sumuisan aamun lohiperho
Kiiltopupa video – simppeli ja nopea perho moderniin nymfikalastukseen
Simppeli yleispintaperhon video – helppo ja nopea sitoa + varma ottiperho
Partridge & Kupari video – Partridge and Orange perhon muunnos.
Kuppari – nymfi video, jalkasidontaa
Kettuliitsi  video, virvelikalastajan ottiperho
Lohispuddler Allu video ja Allun värikkäät ottimuunnokset, lohiperhoksi ja pinturivesille
Damsel nymfi ei ole liitsi, vaan hyönteisjäljitelmä.
Pallopään video , joka on ”samaa maata” Sukkahousupupan kanssa, pääpallo vaan on sidottu luonnonmateriaalista
Putki-Zelda video – tämä ”lohiperho”on herättänyt maailmalla paljon keskustelua ja antanut myös paljon saalista.

Zelda sidottuna putkeen, perho vai ei?

Perdigon video, ja tämäkin perho kuuluu Zeldan kanssa sarjaan, onko tämä enää perho? Kalaa se kuitenkin antaa kovalla prosentilla. Mutta ei tämäkään mikään uusi keksintö ole, sillä kyllä vastaavilla lyijypääperhoilla ja ohuilla perukkeilla kalasteltiin jo 1980-luvulla. Tässä se on, 1980-luvun Perdigon.
Kuplacaddis video, CDC on oiva pinturimateriaali, josta saa rakenneltua monenlaisia ottiperhoja.
Salmiakkia kesäyössä video näyttää miten musta foaminen ottiperho syntyy.
Silmäsimppu on painosilmillä varustettu simppeli perho monttujen ruoppaamisen sekä alkukauden kylmiin vesiin.
Raatokärpäsjäljitelmä on pilkkiperho ja harvinaisempi ”hyönteisjäljitelmä”, sillä se jäljittelee pilkkijöiden punaisiksi ruokintavärjättyjä kärpäsentoukkia. Aiheeseen on ollut myös jatko-osa netin puolella, jossa on hieman avattu Erän lukijoille pilkkiperhojen saloja.    
Marabou-nymfi, loistava ottiperho kesään, mutta myös talveen pilkkitapsiin.
Puppelipää pyöräyttäen video. Puppelitekniikka tunnetaan kuitukimpuista kaksinkerroin taittaen tehdyistä perhopäistä, mutta tässä sama lopputulos hoituu langalle levittäen ja pyöräyttämällä.
Francis on moderni lohiperhoklassikko, lohiperhojen aatelia vallankin heittoperhojen osastolla. Francista voi sitoa monissa muissakin sävyissä, kuin punaisena. Katso tästä esimerkkejä.
Höttiäisiä tarvitaan joskus, etenkin syysmyöhällä, kun kalat napsivat pinnasta aivan hengettömiä sääskensukuisia. Tässä siis yksi ehdokas ottiperhoksi.
Peurankarvakoppis on perusperho koppakuoriasia jäljiteltäessä. Takuuvarma ottiperho.
Lankapäikkäri on erinomainen ja yksinkertainen päivänkorentojäljitelmä, kun halutaan sitoa nopeasti pieniä päivankorentoperhoja.
Mallard/sorsasiiven sidontaa, videolla on esitelty pari eri siipitekniikkaa.
Peflettifoamista tytönkorentoja, jotka ovat muussakin mielessä kuin vain väriltään massasta erottuvia perhoja, sillä ne voivat todella yllättävät niin kalan kuin kalastajan. Vaikkapa aurinkoisena kesäpäivänä, kun missään ei näy tuikin tuikkia, niin iso sininen kopteriperho voi räjäyttää pinnan säpäleiksi ja murtaa ympäristössä vallitsevan seesteisen rauhan kalan iskiessä rajusti perhoon kiinni.

Kesäpäivän yllättäjä Sininen Foami-Tytönkorento

Hirvenkarvaa lohiperhon siipeen, vaikka ei se hirvisiipi varmasti ikinä kaunis ole, mutta halvatun eloisa ja kalastava.
Timanttiverkosta kalajäljitelmien silmiä, on yksi idea saada perhoon säihkysilmät. Nykyisillä UV-liimoilla saa päät tehtyä helposti ja etukautta verkkosilmien sujautus paikalleen on näppärille sormille helppo nakki.