Kakkosen pinturikoukku on kahden euron kolikkoa isompi. Usko tai älä, jättikokoinen Nalle Puh on kovan luokan ottiperho.

Nalle Puh on Simo Lumpeen kehittämä Kansallisperho, josta on kirjoitettu paljon. ERÄssäkin Nalle Puh on ollut useamman kerran mukana niin lehdessä kuin blogeissa, mutta aihe ei silti ole kulunut puhki. Pörröinen perho kiinnostaa edelleen ja siitä halutaan kuulla lisää. Nalle Puh perhossa on jollakin tapaa sitä kansallisromanttista henkeä, särmää ja luonnetta, vähän kuin suomenpystykorva koirarodussa – sävyä myöten.

Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoira ja Nalle Puh Kansallisperho – sävy sävyyn. Taustan koirakuva on täältä.

Kansallisperho

Suomen Urheilukalastajain liitto sekä Kansallis-Osake-Pankki (KOP) järjestivät 1994 julkaisuissaan ja Riihimäen Erämessuilla kansanäänestyksen Kansallisperhosta. Äänestys oli oiva markkinointikikka niin KOPille kuin SUKL:lle unohtamatta hurjasti suosiota kasvattanutta perhokalastusharrastusta. Kuvallisia ehdokkaita oli valittu kymmenen suomalaista nimiperhoa.

Perhoista oli lehtiäänestyksessä mallikuvat. Lauri Syrjänen oli sitonut Kummelin, Juutuan Yön, Kalkkisten Vaalean ja Morottajan. Juha Pusan sitomia olivat Huopana, Nalle Puh ja Peuran Yö. Veli Autti sitoi Lapin Tähti, Teno 1. ja Koltan Uni perhot. Muitakin perhoja sai äänestää, mutta Nalle Puh valittiin suurella äänten enemmistöllä Kansallisperhoksi.

Kansallisperho-kilpailussa valittiin vain Kansallisperho, ei Suomen kansallisperhoa. Tiukkapipoisesti tulkiten palkintosponsori KOP sai pankilleen Kansallisperhon eli ”mainosperhon”, vaikka myös SUKL oli mukana. Minulle sopisi kyllä, että Nalle Puh hyväksyttäisiin viralliseksi kansallissymboliksi, Suomen kansallisperhoksi, sitähän se käytännössä jo on.

Oudon iso Nalle Puh

Simo Lumpeen ja Juha Pusan kirjassa Perhokalastus (Otava 1988) Nalle Puhin reseptin koukkumaininta on nro 12–6 alasilmukallinen. Kovavirtaisilla kotikoskilla jopa reseptikokoa isommat Nallet toimivat hyvin, pienemmät  sitten paremmin sileämmillä virranosilla sekä järvillä. Omaksi koukkusuosikiksi muodostui aikoinaan Mustad 94833 ja siitä koukkukoko 6. Se oli mielestäni isoon Nalleen paras koukku, 3X  fine koukkulanka ja  kevein koukkumalli. Nykyään sitä ei enää saa kuin ehkä ulkomaan nettikaupoista, jos sieltäkään.

Mustad 94833 koukkutaulu flyhooks.org sivustolta kopioituna

Lasse Heikkilän Harjuksen perhokalastus ilmestyi 1990-luvun alussa. Edellisessä Pertsan porinat blogissa kaivelin kirjasta Yläinen-pintaperhon, joka on eräänlainen siivetön ”karvalakkimallin” Nalle Puh. Heikkilän pompotustekniikan erikoisperho, joka tosin kelpaa kaloille tavallisesti tarjottuna.

Kirjassa mainitaan myös Walter Aunesluoman sitoneen Heikkilälle 2–4–6 kokoisia Nalle Puheja 36 kpl, tusinan kutakin kokoa. Heikkilä kirjoittaa kirjassa isokokoisten Nalle Puhien kohdalla väärinkäsityksestä, mutta yhdessä puhelussa Heikkilän kanssa jutellessa 1990-luvulla Lasse mainitsi, ettei ollut varma Aunesluoman tarkoitusperistä. Aunesluoman hänelle sitomat Nalle Puh pintaperhot olivat normaalia huomattavasti suurempia. Joka tapauksessa alkukauhisteluiden jälkeen nuo jättikokoiset Nalle Puhit toimivat Lassen kertoman mukaan toisinaan jopa normaalikokoisia paremmin.

Totta kai Heikkilän kokemusten myötä hankin myös noita isoja 2–4–6 koukkukokoja ja toimivathan ne. Mutta kyllähän tuo nro 2 koukkuun sidottu Nalle Puh oli omaankin silmään raadollisen iso. Silti se kelpasi jopa alamittaisille.

Isompien 2–4 koukkujen loputtua tuo Mustadin 94833 koukku # 6 on jäänyt käyttöön ja niitä minulla vielä on hamstrattuna hetkeksi aikaa. Mittasin työntömitalla #6 koukun pituudeksi 21,5 mm ja kymmenen koukun painoksi 1,04 grammaa eli 0,1 g/koukku. Kakkosen koukku on jo yli 3 senttiä pitkä ja yli tuplasti painavampi.

Sen kuitenkin nuo Nalle Puhin isot koukut sekä niillä saadut tapahtumat opettivat, että perhokalastajan ja sitojan mielen pitää olla avoin kokeilemaan perhoissaan myös selvästi järjenvastaisia mahdollisuuksia, kuten normaalista selvästi poikkeavia koukkukokoja.

Kakkosen pinturikoukun kokonaispituus on työntömitalla mitattuna yli kolme senttiä. Iso suti – iso kala on vain sanonta, Jätti-Nallella sain aikoinaan paljon pieniäkin, sellaisia puukonmittaisia. Toki myös reiluja ruokakaloja.

Isoja pinturikoukkuja

Nalle Puhin perhomalliin istuvia 2-3 sentin pituisia pintaperhokoukkuja ei paljoa ole tarjolla, siis normaalipituisella varrella olevia isokitaisia ja ohutlankaisia koukkuja. Haluan tässä kertoa nimenomaan isoista yli 2 cm pinturikoukuista, niitäkin saatetaan tarvita ja kaivata monenlaisiin perhomalleihin ja monien kalojen pyynnissä. Ja lähenteleehän useiden maamme suurimpien vesiperholajien siipimitta kolmen sentin pituutta eli sirvikkäät ovat siivet levällään 5-6 sentin ”lepakkoja”. Ei nuo isot koukut huuhaata ole. Kotimaan tarjontaa on hyvä katsastaa läpi. Pienempiä pinturikoukkuja ja perhojakin on kyllä hyvin tarjolla, isommat pitää itse sitoa.

Vanha Mustad 94833 on nykyään Mustad R30-94833 ja se on 2X-ohuella langalla, mutta yläpään koukkukokoja on karsittu, kuten monesta muustakin koukkumallista. Mustad R30 koukkumallin suurin #8 koko jää karvan alle kahden sentin eli vanhaan #6 suosikkiin verratuna lyhyeksi.

Yksi Jätti-Nalleen kelpaava pintaperhokoukku ainakin kuvien ja mittatietojen perusteella on väkäsellinen Ahrex FW570 ja väkäsetön Ahrex FW571 sisarmalli, joissa pituus piisaa hyvin. Ei niidenkään pituus sentään kolmea senttiä ylitä, mutta muuten koukku on isokitainen ja näyttää ainakin kuvissa malliltaan Nalle Puhille sopivalta.

Sitten on tietenkin lohen pintaperhoissa käytettyjä koukkumalleja, joissa riittää niin pituutta kuin koukun kitakin on avara, esimerkiksi Partridgen CS42/R Bomber pronssikoukku tai  Daiichi 2110 Bomber koukku. Niiden malli on ehkä Nalle Puhille aavistuksen pitkähkö.

Sitten voi vielä valita pitkävartisia pintaperhokoukkuja, joiden varsissa on yli 2 cm pituutta, kuten Mustad R43-94831 tai Daiichi 1280 2X Long Dry Fly koukku. Näiden koukkujen kita tosin jää vähältä pieneksi, mutta kyllä näihinkin pitkänmataliin koukkuihin saa sidottua varmasti kalastavia Nalle Puheja.

Ja sitten on tietenkin olemassa erilaisia uppoperho- sekä streamerkoukkuja, joista saattaa löytyä jättikokoiseen Nalle Puhiin sopivia koukkuja. Koukkulanka vaan näissä on paksumpaa ja mittasuhteet ei täysin täsmää, mutta tuplahäkilöin kiertäen monet niistäkin saa kellumaan ja toimimaan.

Sitten vain isoja Nalle Puheja sitomaan ja kokeilemaan, noin 3 sentin Nalle Puh sopii hyvin heikkonäköisenkin pintaperhoksi.

Nalle Puh Erän lehdessä ja blogeissa:

Pertsan porinat: Nalle puh vaihe vaiheelta

Pertsan porinat: Nalle Puhin runkovärin sekoitus

Erälehdessä nro 9/2008 oli Nalle Puhin laaja tarina, joka tosin aukeaa luettavaksi vain tilaajatunnuksilla.

Ari Mannisen joulukalenterissa 2017: Nalle Puh – korkealla kelluva kansallisperho