Helanderin Jamen sitomat Lohduttajat. Ylempi on yksi vanhoista ”alkuperäisistä” kovasti purruista ottiperhoista, jolla on tilillä julma määrä lohiluokan kaloja, kunnes iso katkaisi yhden koukkuhaaran. Siipikin oli uusittu moneen kertaan, ennen koukun katkeamista. Perhomallilla on saatu mm. 19,2 kiloinen lohi – tässä perhossa on se jokin isoa lohta kiinnostava ominaisuus.

Lohduttaja ei lohia lohduta vaan se on hyvä esimerkkimalli 2000-luvun Tenon soutuperhosta. Järeässä nelosen kolmihaarassa on paljon rautaa/painoa, joka saa perhon uppoamaan virran pyörteissä. Lisäksi Lohduttajan tummat sävyt saa todistetusti niin nousu- kuin asentolohen iskemään kiinni.

Hyvä lohiperho erottuu massasta juuri sillä, että se noukkii nousukalojen lisäksi myös silloin tällöin vaikeita asentokaloja. Tätä ominaisuutta ei perhopenkin ääressä näe, vaan se tulee esille vasta vesillä. Lohduttajalla on nämä ominaisuudet.

Lohduttaja on Tenon ammattilaisen Jarmo ”Jame” Helanderin (Jamen Eräpalvelu) kehittämä soutuperho, jolla on saatu paljon lohiluokan kaloja, jopa 20 kiloa hätyytteleviä. Joidenkin mielestä perholla on saatu kadehdittavan paljon lohta, mutta kaikkihan tietävät, että kateus ei synny tyhjästä. Se pitää ansaita.

Perho on aikoinaan esitelty Erässä 4/2008 sekä Suuressa suomalaisessa perhokalastuskirjassa (Readme.fi 2015), jossa on tarinaa muistakin lohiperhoista sekä hieman asiaa lohensoudusta.

Teno on ollut suomalaisten lohenkalastajien mekka, jonka lohia on kannattanut pyytää vaikkei aina saisikaan. Hyvät ottiperhot ovat syystäkin kysyttyjä, Lohduttaja yksi niistä.

Vaikka kausi on Tenon lohikausi alkaa olla pian taputeltu,  muutama Lohduttaja kannattaa sitoa vaikka jo ensi kautta varten. Lisäksi monen muun Pohjolan lohijoen kausi jatkuu pitkälle elokuuhun osalla lohikausi jatkuu aina elokuun loppuun saakka. Lohduttajan musta-oliivi sävymaailma kelpaa muuallakin, väricocktail on tuttu muutamassa muussakin mainetta niittäneessä ottiperhossa.

Kun Tenolle ei enää pääse, niin malliperho on sidottu heittoperhoksi nro 6 tuplaan, jota on tarkoitettu Finnmarkin elokuun pienemmille lohijoille. Itsekin sitä aion uittaa, saa nähdä kuinka nakertaa, luotto on ainakin vahva.

Lohduttaja nro 6 tuplaan sidottuna.

RESEPTI

Koukku: Alkuperäinen pitkävartinen, kolmihaarainen lohikoukku nro 4 (esim. Mustad 80550) – malliperho on sidottu #6 Mustad 3582BR koukkuun.

Lanka: Musta

Hela: Ohut soikea hopeanauha

Perä: Kullankeltainen silkkinauha

Pyrstö: Kultafasaanin töyhtö

Kierre: Soikeaa hopeanauhaa (Medium)

Runko: noin 1/3 osalle tummanoliivia villasekoitusta/dubbingia, loppurunko mustaa hylkeenkarvaa

Runkohäkilä: Musta kukon niskahöyhen puolitettuna mustalle osalle, kierteen taakse

Häkilä: Musta kukon niskahöyhen

Siipi: Alla neljä keltavihreää jääkarhun karvaa, päällä mustaa oravankarvaa, jääkarhunkarvojen korvikkeeksi käyvät kirkasväriset tekokuitusäikeet tai vuohenkarvat/”bucktail” -häntäkarvat

Sarvet: Kaksi hoikkaa siikasta riikinkukon silmäsulasta

Pää: Musta

Parhaimmillaan: Tenolla soutaen.

Kannattaa kokeilla: Kaikilla lohijoilla ja eri kokoisena heittäen tai soutaen.

 

SIDONTAOHJE

1. Koukku kiinnitetään penkkiin  ja koukunvarsi pohjustetaan sidontalangalla. Ohut hopeanauha kiinnitetään hieman koukun kärkien etupuolelle helamateriaaliksi.

2.  Kierrettä kierretään vieri viereen taaksepäin koukun haarojen suuntaan.

3. Kierre kiepautetaan koukunhaarojen välistä vetäen kierre tiukasti suoraan eteenpäin kierretyn helan yli ja kiinnitetään aloituskohtaan. Ylimäärä poistetaan. Näin hela pysyy paikoillaan ja haaran takaa kietaistuna hopeanauha estää samalla kalastuksessa siiman jäämisen koukunhaarojen yhtymäkohtaan nalkkiin.  

4. Kullankeltainen silkkinauha (tässä fluoresoivana) kiinnitetään helan etureunaan ja kierretään silkillä peittäen hieman yli puolet hopeahelasta, palataan kiertäen takaisin eteen ja poistetaan ylimäärä. Näin helan jatke eli perhon perä on valmis. Kastuessaan helan hopea hohtaa silkin alta ja parantaa perän hohtoa. Helan ja perän voi lakata tai sipaista pikaliimaa kestävyyden parantamiseksi, mutta sidontaa ei pidä jatkaa ennen lakan/liiman kuivumista.

5. Perän etureunaan kiinnitetään kultafasaanin töyhtöhöyhen. Sopiva pyrstön pituus on noin perhorungon pituus. Hyvän töyhtökorvikkeen saa kimpusta kultafasaaniin keltaisia selkähöyhenen siikasia tms. keltaisia siikasia.

6. Kiinnitetään noin 10 cm pätkä soikeaa hopeanauhaa kierremateriaaliksi koukun varren alapuolelle pyrstön kiinnityskohtaan.

7. Kaivele esiin tai tee tummanoliivia villasekoitetta tai vastaavaa dubbingia ja kierrä sitä sidontalangalle. Dubbaa syntyneestä nyöristä koukunvarrelle noin 1/3 pituinen oliivi runko-osa.

8. Nypi pienestä, mustasta kukon niskahöyhenestä toisen laidan siikaset pois (myötäpäivään kiertäen latvasta katsoen oikean laidan siikaset kiiltävämmältä etupuolelta) eli puolita höyhen ja kiinnitä se latvapuolelta oliivin osan reunaan koukun varren yläpuolelle perhon häkilämateriaaliksi.

9. Hiero mustaa hylkeenkarvadubbingia tai jäljitelmää langalle ja kierrä nyöristä eturunko. Suojele alkua sormin, ettei runkokäkilän siikaset jää dubbauksen alle. Hylkeenkarvassa on karkeuseroja ja sen pysymiseen langalla voi joutua käyttämään sidontavahaa, mutta lankaan voi sipaista esim. sidontalakkaa parantamaan dubbingin tarttumista.

10. Kierre kierretään rungon yli 3-4 kierroksella niin, että ensimmäinen täysi kierros nousee oliivin ja mustan rajaan häkiläkiinnityksen etupuolelle ja jatkuu siitä tasavälein alle eteen. Kiinnitetään kierre eteen ja poistetaan ylimäärä.

11. Kierretään mustaa kukon niska- eli häkilähöyhentä kierteen takareunaa seuraten eteen ja kierretään siitä vielä rungon eteen pari kolme kierrosta kaulushäkiläksi. Kiinnitetään häkilä ja poistetaan ylimäärä.

12. Sidotaan puolenkymmentä kellanvihertävää jääkarhun karvaa tai vastaavaa siiven alimmaiseksi materiaalikerrokseksi. Tässä karvojen pituus on lähes 2x koukun pituus.

13. Päälle lisätään harvahko kimppu mustaa oravankarvaa noin puolitoista kertaa koukun mittaisena, leikataan ylimäärä viistosi pois ja sipaistaan lakkaa/pikaliimaan karvojen tyviin. Lakka/liima varmistaa, ettei siipikarvat lähde luvatta irti. Heittoperhon siipi on soutuperhon siipeä paksumpi, soutuperhossa on vain noin 30–40 karvaa.

15. Muotoillaan perholle langasta siisti pää ja lakataan. Lohduttaja on valmis tarjoiltavaksi lohien arvosteltavaksi.

Aikaisemmin ilmestyneet: 

1/20 tammikuun blogiperho: Kokkopontso

2/20 helmikuun blogiperho: Kuparipukki

3/20 maaliskuun blogiperho: Ruskea Sontikka 

4/20 huhtikuun blogiperho: Magic haukiperhot

5/20 toukokuun blogiperho: Musta Murhaaja

6/20 kesäkuun blogiperho: Torniojoen Ambulanssi

7/20 heinäkuun blogiperho: GRHE nymfi