Siinä niitä Mustia Murhaajia nyt olisi 2-4-6-8 koukkuihin sidottuna, väkäset pitää vielä painaa alas, niin kelpaa lähteä kotikoskille kalaan.

Kun muistelee nuoruuden ottiperhoja, niin yksi omista luottoperhoista oli Black Murderer. Tosin suomalaisen kieli oli niin kankea lausumaan perhonimeä, että hyvä kalakaveri Leiska eli Leinon Hannu sen nimen oikaisi Mustaksi Murhaajaksi – se oli paljon helpompi lausua.

Perhon malli löytyi perhouran alkumetreillä Veniardin 500 Fly Dressings reseptikirjasesta, jossa oli väripiirrokset perhoista. Kirjaa tuli ensin selattua aikoinaan Näsilinnankadulla sijainneen Tampereen Urheilukalastuksen hyllyssä. Mustat perhot olivat tuolloin muotia ja Black Murderer perho pisti jotenkin sivun alalaidasta silmään helppona sidoksena. Katsoin tarkasti kuvaa, luin piirroskuvasta tarvittavat materiaalit muistiin ja kotiin päästyäni kirjoitin reseptin. Perhomalleja ja reseptejä sitä alkuun kaipasi palavasti, joten kaikki katalogit, kirjat, lehdet ja tietenkin kanssakalastajien rasiat tutkittiin tarkasti. Veniardin kirjasessa oli kyllä paljon sidottavaa.

Myöhemmin hankin tuon Veniardin reseptikirjan omaan hyllyyn ja huomasin, ettei se piirroskuvasta luettu resepti nyt ihan täysin osunut. Kalaa perho oli toki jo antanut sen verran hyvin, että se hopeakierre sekä musta villarunko saivat jäädä. Punaisen perän vaihdoin fluoripunaiseen, se näytti paremmalta. Toisinaan lisäsin mustaa karvaa alussiiveksi, mutta kimalteita en ole Mustaan Murhaajaan lisännyt ainakaan vielä. Isompiin kokoihin olen laittanut tuplasiivet, niin perho on täyteläisemmän näköinen, vaikka Musta Murhaaja kalastaa  laihallakin siivellä.

Perho on oiva sidontakohde, sillä se on melko helppo sidottava, toiminut läpi kauden, erityisesti ilta ja yöonginnassa. Alkukaudesta isona, kesällä pienenä ja loppukaudesta taas voi koukkukokoa kasvattaa.

Resepti ja pari 1980-luvun sidosta. Ei perhot aina tuolloin järin kauniita olleet, mutta kaloille ne kyllä kelpasi.

Musta Murhaaja on varsin vaatimattoman näköinen perho, mutta ajoittain se oli hyvin kalastava. Erityisesti Kituskoskilla se oli yhteen aikaan yliveto. Samoin Saarijärven reitin koskilla Musta Murhaaja tuntui toimivan. Kuukauden perho palstalla 9/1996 oli ”Takuutestattuja Kotalan koskille”, jossa oli mukana kuusi perhoa, yksi näistä Musta Murhaaja. Perhosta tosin ei ollut kuin pieni potrettikuva ja resepti, joten tässä tuo musta ottiperho nyt on paremmin esillä.

Ajat ovat muuttuneet ja olen viime vuosina silloin tällöin tutkinut  ”eläkeperhojen rasiaa”, sitonut vanhoja ottiperhoja uudelleen ja huomannut, ettei kaikkien perhojen tarvitse olla paksuja moderneja silhuetti- tai kimalleperhoja. Toisinaan hoikkaan ja pieneen perhoon nakertaa paremmin. Ehkä kalat ovat jo oppineet näkemään paljon kalastetuilla koskilla isommat hahmo-ja kimallusperhot uhkana ja jättävät väliin, mutta sirompaan isketään kiinni.

Musta Murhaaja ei ehkä tarjoa kokeneille sitojille hirmuisesti haastetta, mutta hyvä ja varsin nopeasti sidottava kalastusperho se on. Eikä siihen tarvita edes paljoa materiaaleja, jotka luulisi löytyvän jokaisen perhonsitojan perustarvikkeista.

Paksua fluoripunaista lankaa, kierrettä, mustaa villaa, musta kukonniska ja kasa koukkuja. Siinä niitä Mustia Murhaajia on mallina ja sidontayllykkeenä. Vinkkinä vielä, että tuo pieni on myös oiva harriperho.

Ja helppokos Musta Murhaaja taimenperho on nähdä yhtenä ”Red Butt” lohiperhon muunnoksena tai päinvastoin. Jos simppelin streamerin sidonta ei iske, niin ainahan perhosta voi sitoa putkeen tai lohikoukkuun Red Butt lohiperho, punaperäisiä mustia perhoja ei ole koskaan lohirasiassa liikaa. Eikä itse asiassa taimenrasiassakaan.

Musta Murhaaja #2 koukkuun sidottuna. Siivessä on 4 kpl kukon niskahöyheniä.

Musta Murhaaja

Koukku: pitkävartinen # 2 – 8, esim Kamasan B830

Lanka : Musta, esim. Uni-Thread 8/0 

Perä: Fluoripunaista silkkiä, villaa tms., esim. Ultra 280 thread Fl. Red tai Glo-Brite scarlet

Kierre: Soikeaa hopeaa, esim. large #2-4  koukkuihin ja medium #6-8

Runko: Mustaa villaa, esim.  dubattua villaa (Hygge-lankaa) #2-4 ja Uni-Yarn #6-8

Häkilä: Musta, kukkoa tai kanaa, Esim. Wapsi streamer rooster neck

Siipi: Musta, 2 – 4 kpl kukon häkilähöyheniä, alla voi olla mustaa karvaa ehkä joku kimalle lisänä.

Pää: Musta

 

Mustan Murhaajan sidonta vaihe vaihelta:  

Sidontalanka kierretään koukun varrelle ja pohjustetaan vain koukunkärkeen saakka. Fluoripunainen paksu lanka/silkki kiinnitetään pitkittäin koukun varrelle. Edelleen vain koukunkärkeen saakka.

Punaisella langalla/silkillä kierretään ensin koukunmutkan suuntaan tasainen perä noin koukunväkäsen tasolle saakka ja palataan takaisin kiertäen koukunkärjen kohdalle, kiinnitetään fluorilanka ja poistetaan ylimäärä. Tässä kohtaa olen usein sipaissut pikaliimaa punaisen päälle ja odottanut, että liima kuivuu. Toimenpide lisää huomattavasti perän kestävyyttä.

Kierre kiinnitetään pitkittäin koko koukunvarren mitalta, jättäen eteen noin koukunsilmän levyinen osa paljaaksi siipeä ja päätä varten.

Otetaan mustaa villakuitua ja hierotaan sitä langalle ohueksi nyöriksi, josta kierretään tasainen villarunko, muttei liiaan paksua.

Edelleen muistetaan jättää eteen päälle ja siivelle riittävä tila paljaaksi.

Otetaan kierteestä kiinni ja kierretään tasavälein ronkokierre 4-5 kierroksella eteen.

Kierre olisi hyvä kiertää niin, että se kiinnittyy edessä koukunvarren alapuolelle. Jos kierteen pää jää edessä ylös, niin kiinnitys tuppaa toisinaan vääntämään siipeä luonnottomasti vinoon.

Häkilähöyhenestä nypätään tyveltä turhat siikaset pois, kiinnitetään napakasti ruodista rungon etupuolelle, tartutaan häkiläpihdeillä höyhenen latvaan ja kierretään 2-3 kierroksen kaulushäkilä. Häkilänsiikasia pyritään vetämään/pyyhkimään kiertämisen aikana takaviistoon.

Häkilä kiinnitetään eteen ja ylimäärä poistetaan. Peukalolla voi hieman hieroa ja jakaa häkilää molemmille puolin ja samalla saadaan siivelle hyvä kiinnityskohta.

Kiinnitetään ensimmäinen siipipari harjakattoisesti höyhen kerrallaan, ensin omalle puolelle ja sitten vastapuolelle. Mitään siikasia ei tarvitse riipiä irti, sillä ne tukevoittavat siipikiinnitystä ja lisäävät etuosan rintavuutta. Siipikiinnityksessä pitää vain katsoa, että molempien höyhenten latvat ovat tasan ja molemmat siivet ovat symmetrisesti ja harjakattoisesti perhon päällä. Ja että päälle on edelleen tilaa.

Ensimmäisen siipiparin päälle lisätään samoilla mitoilla toinen siipipari ja tämäkin ilman siikasten riipimistä. Tämäkin siipipari kiinnitetään napakasti ja edelleen huomioiden päälle jäävä tila. Toinen siipipari asettuu yleensä helpommin ensimmäisen päälle.

Siiven asento kannattaa tarkistaa, kiinnittää lujasti , ennen kuin höyhentyvet leikataan viistosti pois.

Tyvet on leikattu pois, jolloin perho näyttää yläviistosta tältä. Siipi on harjakattoisesti, siiven riipimättömistä siikasista tuli hieman lisää rintavuutta ja päälle on edelleen hyvin tilaa.

Perholle kierretään reilu lankapää ja sidos päätetään lopetussolmulla. Langan voi katkaista.

Lopuksi perhon pää lakataan pariin kertaan. Musta Murhaaja on valmiina taimenkoskille.

Aikaisemmin ilmestyneet: 

1/20 tammikuun blogiperho: Kokkopontso

2/20 helmikuun blogiperho: Kuparipukki

3/20 maaliskuun blogiperho: Ruskea Sontikka 

4/20 huhtikuun blogiperho: Magic haukiperhot