Kuvakaappaus Luken 2018 kaikuluotausvideolta näyttää Pulmakin luotauspaikan.

Pohjoisen reissun yhteydessä kävin pikaisesti tutustumassa Tenon tutkimusaseman työhön, jossa seurataan Tenojoen vesistöalueen lohikantoja ja niiden tilaa.

Moni matkailija ja lohenkalastaja on nähnyt Utsjoella ohi ajaessaan  vuosien varrella tämän kyltin.

Vanhojen kalastuskirjojen ja Suomen Kalakirjaston myötä aikoinaan tutuksi tullut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmestari Ari Savikko esitteli pintapuolisesti aseman toimintoja kuten suomunäytteiden tutkimista sekä hänen kollega Jan-Peter Pohjola esitteli erityisesti lohestajia kiinnostavaa Tenon lohen kaikuluotausseurantaa.

Ari Savikko tutkimusaseman edustalla.

Tenolla on toki seurattu ja tutkittu monin tavoin joen lohikantaa ja saalista, mutta Tenon kaikuluotainseuranta on uutta ja se oli ensimmäisen kerran käytössä vuonna 2018. Sillä saadaan entistä tarkempi arvio jokeen nousevista kaloista kokojakauman kera, titti – jalka – lohi.

Tutkimusaseman ikkunasta avautuu näkymä Tenolle.

Norjan puolella Pulmakissa on paikka, jossa Teno on noin 120 m leveä eli riittävän kapea kaikuluotaukseen, pohja syvenee tasaisesti molemmilta rannoilta keskiuomaan ja virtaus on kaikuluotaukseen sopiva. Molemmilla rannoilla on reilun 20 m pituiset verkkoaidat estäen rannan puolelta lohilaskureiden ohitukset ja molemmin rannoilla luotaimet kuvaamassa noin 100 metrin väylää.

Kaikuluotauksen tiedot tallentuvat kovalevyille, joista ne tarkistetaan tutkimusasemalla manuaalisesti virheiden välttämiseksi. Kaikuluotainaineistosta ei kyetä ainakaan vielä tulkitsemaan automaattisesti oikein edestakaisin liikkuvia kaloja tai kaikualueella poikittain siirtyviä yksilöitä. Luotettavan arvion tekemiseen kalojen lajista, määrästä ja koosta tarvitaan ihmisen silmää.

Molempien puolien kaikutiedot yhdistetään ja saadaan pienellä viiveellä netissäkin julkaistava Tenon nousulohiseuranta.

Oikealla suodatettu näkymä, josta voi laskea kalat ja mitata niiden pituudet, vasemmalta voi tulkita kalojen liikkeitä kaikualueella, ettei samoja kaloja lasketa moneen kertaan.

Kaikuohjelmalla saatetaan kuvasta suodattaa pois ylimääräinen ja ottaa mukaan vain liikkuvat kohteet, jolloin saadaan eräänlainen 3D skannaus, josta voi erotella liikkuvat kalat, laskea lukumäärät ja jopa zoomata kalayksilöiden pituudet kokoluokan varmistamiksi.

Kovalevyltä tiedot siirretään tietokoneen ruudulta näkyviksi, jossa skannausohjelman erilaisin suodattimin ja aikajanan vertauksin saadaan kaloista varsin tarkka arvio siirrettäväksi nettiin. Toki lohia nousee jonkin verran ennen kaikulaitteiden asennusta ja niiden poiston jälkeenkin, mutta pääosa nousevista kaloista saadaan laskettua riittävän luotettavaa arviota varten.

Inarinjokeen nousevien lohien määrää seurataan myös kameroilla ja norjalaiset luotaavat myös Karasjokeen nousevien lohien määrää. Seurantaa on toteutettu suomalais-norjalaisena yhteistyönä Luken johdolla.

Luotauksen lohet kirjataan vasemmalla näkyvään taulukkoon, oikealla näkyy Inarinjoen kameraseurannan näyttö, josta sivuhaaran kalamäärä voidaan laskea.

Luotauksen aikana kesä-elokuussa 2018 Tenon pääuoman laskentapisteen ohi arvioitiin nousseen noin 32 500 lohta ja Inarijokeen 2 850 lohta. Molemmissa paikoissa lohimääriä laskettiin 2018 ensimmäistä kertaa kaikuluotaamalla. Tenon kaikuluotauksesta on myös edellä olevassa linkissä lyhyt esittelyvideo.

Kun seurantaa jatketaan vaikkapa 10 vuotta, niin lohikannan ja nousijoiden tilasta saadaan entistä tarkempaa tietoa päättäjille erilaisien lohensuojelun ja kalastuksen säätelyyn, mitä Teno on nyt ja lähitulevaisuudessa.

Kalan suomuun tallentuu monenlaista tietoa kalan elämänvaiheista. Suomunäytteitä tutkitaan mikroskoopilla ja mikrofilmilukulaitteilla. Suomuista otetaan tarkkoja kuvia, joista saadaan tietoa lohen poikasvuosista ja merivuosista. Myös uudelleen kudulle tulleet lohet ja kalanviljelylaitoksista karanneet kalat voidaan erottaa suomusta.

Ohjeita suomunäytteiden ottajille.

Tenojoen lohesta on olemassa runsaasti erilaisia julkaisuja ja tilastoja, joista saa lisätietoa mm. täältä.

Kuvakaappaus Luken sivulta näyttää karusti, kuinka Tenon lohisaalis on laskenut 2000-luvun alusta lähtien.

Lisäksi Suomen kalakirjaston sivuilla on kattava tietopaketti erilaisista Tenon tutkimusaseman julkaisuista ja kirjaston tietokannassa on kattavasti muukin Suomessa julkaistu kalakirjallisuus/julkaisut.