Siirrä kelloa tunti kesään päin!

Siirrä kelloa tunti kesään päin!

Kellojen siirto kesäaikaan vuonna 2015 tapahtuu varhain sunnuntaiaamuna 29.3.2015. Kellot siirretään sunnuntaina aamuyöstä eteenpäin yhdellä tunnilla: klo 03:00 -> 04:00.

Kelloja ruuvataan taas kesäaikaan, joka on mielestäni täysin pähkähullun hommaa.  On tietenkin paljonkin perusteluja, kuinka kesäaika ”säästää” ja auttaa yhteiskuntatalouksia toimimaan tehokkaammin, mutta mihin sitä maapallo ja ihminen lopulta sitä kellonruuvaustehokkuutta tarvitsee?

Säästääkö kellonruuvaus?

Ihminen on luontokappale siinä missä muurahainen, lepakko tai karhu. Eivät nekään kellojen veivausta tai ylipäätään kelloa tarvitse – osaavat elää ilmankin. Aika on ihmisen luoma käsite, kellokortti yksi äärimmilleen viritetyn tehokkuuden keksinnöistä – ettei vain kukaan ”varasta” työaikaa.

Tietenkin voidaan perustella, että eri aikavyöhykkeillä käytetään luonnon valoisa aika paremmin hyödyksi, jolloin ihmisen ei tarvitse käyttää sähkövaloa – saadaan energiansäästöä. Tämä lienee ainoa asia, millä kellonruuvauksen järkevyyttä on perusteltu edes jollakin tapaa ymmärrettävästi.

Varmastikin jossakin päin maailmaa tämä energiansäästö saattaisi olla totta, mutta Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on todettu, että merkittäviä säästöjä ei ole syntynyt. Suomessakaan kesäaika ei aiheuta Fingridin tilastoissa näkyvää energiankulutuksen vähenemistä.  Kesäajalla on Pohjolassa muutenkin pitkien kesäpäivien takia vähäisempi merkitys kuin etelämpänä.

Mitä järkeä?

Kesäajalla on puolestaan osoitettu olevan selkeästi enemmän haittoja kuin hyötyjä. Kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa yhteiskunnassa runsaasti erikoisjärjestelyjä – ja sama rytminsekoitus on edessä syksyllä, kun palataan talviaikaan. Kustannuksia kertyy erilaisista suunnittelu- ja ylityökustannuksia – vaikkapa esimerkiksi erikoisjärjestelyistä erilaisten tietokoneohjelmistojen päivityksissä kansainvälisessä tietoliikenteessä, julkinen liikenne seisoo asemilla jne.

Kaiken kukkuraksi ihmisten pitää opetella elämään osan vuotta eri elämärytmissä. Miten kellonveivauselämä onnistuu vaikkapa maatilalla? Lehmillä ei ole kelloa, elikot elävät omaa aikaansa ja lienee työläs muuttaa luontokappaleiden elämänrytmiä.

Lisäksi on osoitettu moneen kertaan kuinka ajansiirto saa monien ihmisten biologisen rytmin häiriintymään. Väsymystila, heikko työvireys jopa sydänkohtauksen riski on suurempi. Maailmassa on paljon ihmisiä, joille ei rytmimuutokset sovi – itse olen siitä elävä esimerkki.

Lehmät ei ihmisten kelloista piittaa, ne elävät omaan tahtiin.

Lehmät ei ihmisten kelloista piittaa, ne elävät omaan tahtiin.

Unijukka

Voin kertoa, että itse kärsin tuosta kellonkääntelystä. Minulla on selkeästi erilainen biologinen elämänrytmi. Muistan jo pikkupoikana, kun minua nukutti aina aamuisin – kouluaikaankin ”heräsin” vasta klo 10 jälkeen. Aamut olivat vaikeita. Illasta puolestaan olin virkeä pitkään, vanhempien mielestä liian myöhään. Yökyöpeli. Kuitenkin selvä väsymys ja uniaika tulivat viimeistään pian puolenyön jälkeen – tunti pari muiden nukkumaanmenon jälkeen.

Muistan nuoruudesta, kuinka aamuvirkkuja ihmisiä jollakin tapaa ihannoitiin ja arvostettiin. He olivat hyviä ihmisiä – aikainen lintu madon nappaa. Aamusta pitkää nukkuvat olivat huonoja, minä kuuluin näihin ”luusereihin”.

Nuorena totesin usein aamuvirkuille kehuskelijoille, että muuttakaa Neuvostoliittoon, jos se aikaisempi aamu on niin hienoa, että sitä pitää oikein henkseleitä paukutella. Minä muutan mieluummin länteen.

Kesäaika on ollut käytössä vuodesta 1981 – se vain pahensi aamu-unisuutta. Sama biologinen kello on säilynyt meikäläisessä läpi elämän, ehkä iän myötä yöunet ovat lyhentyneet ja aamu tulee hieman aikaisemmin, mutta suomalainen aikakäsitys ei ole edelleenkään meikäläiselle paras.

On selvää, että jos on suunniteltu tai tärkeä meno – kuten aamukalaan tai työkeikka, niin se kyllä onnistuu helposti, mutta kovin pitkään sitä ei jaksa.

Joskus ammoin olen ollut sen verran 3-vuoro- ja yötöissä, että ymmärrän täysin vuorotyön raskauden, se ei todellakaan sovi kaikille. Yövuorot olivat meikäläiselle täyttä myrkkyä ja ylipäätään oman vuorokausirytmin sekoittelu vain pahensi oloa. Arvostan niitä, jotka jaksavat ja joille vuoro- ja yötyö sopii, minulle ei.

Väärä aikavyöhyke

Vuosikymmeniä takaperin huomasin, että Euroopan ”etelänmatkoilla” sekä reissuilla muihin pohjoismaihin, että siellä minun oli paljon helpompi herätä ja tunsin eläväni heti aamusta virkeämmin kuin Suomessa. Elämänrytmi oli parempi. Olen siis syntynyt väärälle aikavyöhykkeelle. Tunnen luissani, että sukujuureni ovat pikemminkin lännessä kuin idässä. Joskus olen miettinyt, että olisi paljon helpompi muuttaa ja asua pykälää paria lännemmässä, oman biologisen kellon aikavyöhykkeellä – ehkä sen vielä teenkin.

Jos asiaa miettii maailman menon mukaan, niin itse asiassa koko Suomen olisi paljon viisaampaa muuttaa aikavyöhykettä ja olla samalla aikavyöhykkeellä kuin iso osa muusta Euroopasta ja erityisesti käyttäen samaa kellonaikaa muiden pohjoismaiden kanssa.

Jos katsoo aikavyöhykekarttaa, niin Brittejä lukuun ottamatta kaikki isot EU-maat ovat samalla aikavyöhykkeellä. Eikö Suomi saavuttaisi todellisia säästöjä ja etua siitä, että olisimme samassa aikavyöhykejunassa muiden kanssa?

Aikavyöhyke-kuvakaappaus. Lähde: www.kellonaika.fi/aikavyohykekartta

Aikavyöhyke-kuvakaappaus. Lähde: www.kellonaika.fi/aikavyohykekartta

Mielestäni Suomi on selkeästi väärällä aikavyöhykkeellä – kesäajan lopetus ei riitä.

Aamuvirkut eivät välttämättä asian puolesta liputa, mutta hehän voisivat muuttaa itään. Minun oma biologinen rytmi ainakin liputtaa kesäajan hylkäämisen sekä aikavyöhykkeen muuton puolesta.

 

Lähteitä: Wikipedia: KesäaikaAikavyöhykekartta, Fingrid