Vuosien 1730-1917 kalastusjulkaisujen ja -artikkelien otsikko- ja tekijätiedot yksissä kansissa

Sata vuotta myöhässä

Suomi on jälkijunassa monessa asiassa, kalabibliografian osalta lähes 100 vuotta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan pitää paikkansa.
Kalatalouden Keskusliiton ja Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen yhteinen kustannusponnistus on synnyttänyt oivan hakuteoksen, jonka olisi voinut julkaista jo vuosisataa aiemmin, mutta hyvä että edes nyt.

Satakunta vuotta sitten itsenäisyytemme kynnyksellä ja aivan alussa mm. Alex Hintze, A. E. Salmelainen, Juhani Aho ja W. Wallenius saivat varsin lyhyessä ajassa kirjallisen antinsa kautta näkyvästi urheilukalastusta esille. Toki kalastuksesta on aikanaan tehty muitakin merkittäviä teoksia Sireliuksen selonteosta ”Suomalaisten kalastus” lähtien.

Hintzen vielä ruotsinkielinen Krokfiske oli oiva herätys ja Salmelaisen sekä Walleniuksen teoksien vaikutus oli lopulta kuin bensaa liekkeihin suomalaisessa urheilukalastuksessa. Vaikka Walleniuksen teos onkin ”vasta vuodelta 1923” niin silti lasken sen samaan ”bibliografian” aikakauden kastiin, joilla on ollut mullistava vaikutus aina nykyhetkeen saakka.

Walleniuksen urheilukalastajan käsikirja ilmestyi 1923 ja Salmelaisen 1. painos 1914 ja kuvan 2. painos on vuodelta 1925. Kansikuva poikkeaa 1. painoksen kannesta.   

Kirjoittajia on Suomessa aina ollut kovin vähän. Suomen nykyiset 5 miljoonaa asukasta ei ruoki kuin harvaa kirjailijaa, saati kalastuksesta kirjoittavaa muinoin, kun väkeä ei ollut puoliakaan nykyisestä. Ehkä 50 miljoonan asukaspohja olisi muuttanut tilanteen.
Ammattinsa puolesta erilaisia artikkeleita kirjoittavia on ollut ja heiltä onkin syntynyt pääosa vanhoista kalastusartikkeleista sekä julkaisuista, mutta kirjoiksi saakka vähemmän.
Suomenkielen harvinaisuus ja kalastuksen pieni näkyvyys on siis rajoittanut kirjallista työtä kautta aikojen. 1700 -luvulla oltiin Ruotsin vallan alla ja 1800 luku meni Venäjän alaisuudessa. Kielimuurikin vaikutti kirjallisten tuotosten syntyyn. Alkuun kirjoitukset olivat latinaksi ja ruotsiksi, osin venäjäksikin ennen kuin suomenkieli vahvistui riittävästi ja alettiin julkaisemaan suomeksi kirjoituksia myös kalastuksesta.

Kiinnostava aihealue

Itse olen kiinnostunut perhokalastuksen historiasta ja olen kerännyt tietoja ja tiedon murusia ympäriinsä aikomuksena kasata perho- ja perhokalastushistoriaa yksiin kansiin hamasta menneisyydestä aina 1970-luvun loppuun. Työ on ollut melkoista salapoliisin tutkiskelua, kun aihealueeseen ei ole aiemmin ollut luetteloa Suomen kalastushistoria artikkeleista. Olenkin turvautunut useaan otteeseen suomalaisiin kirjakeräilijöihin, joista erityisesti inarilainen Ari Savikko ja kuopiolainen Pertti Vartiainen ovat auttaneet huimasti omilla arkistoillaan ja tiedoillaan. Heille olen julkisen kiitoksen velkaa. Ari Savikon kirjaharrastuksesta on tietoa mm. täällä.  Itse en ole varsinainen kirjakeräilijä, mutta vanhoissa kirjoissa oleva tieto kiinnostaa. On vaikea tai mahdotonta selvittää asioita, joista ei ole kirjoitettua tietoa, kun aikoina eläneet ihmisetkin ovat siirtyneet autuaammille kalavesille kauan sitten.

Kirja-aarre

Syksyllä ilmestyi melkoinen aihealueen aarre kun Ari Savikko, Ari Lappalainen ja Matti Kettunen ovat kasanneet Suomen Kalabibliografia Osa 1, vuodet 1730-1917 kansien väliin. Ainakin itselle se on ollut tärkeä apu omassa tutkimustyössä. Muutaman puutteenkin olen huomannut ja välittänyt tietoa eteenpäin. Kirjan lisälehdessä julkaistaan puuttuvia tietoja myöhemmin.

Tavalliselle lukijalle kalabibliografia lienee vain lähdeluettelo, kuivan puiseva. Aihealueesta kiinnostuneelle keräilijälle tai työtä tekevälle siellä on tiedot yli 3400 julkaisusta tai artikkelista joita on mainitulla aikavälillä julkaistu useammalla kielellä. Kielinä on näyttää huomioidun ainakin suomi, ruotsi, saksa ja latina, joten teos on siinäkin mielessä monipuolinen lähdeteos.

Hintzen ruotsinkielinen Krokfiske oli ensimmäinen urheilukalastuskirja Suomessa

Bibliografiassa on esillä julkaisutiedot aakkosjärjestyksessä niin tekijän mukaan kuin artikkelin mukaan. Erittäin hyödyllinen ratkaisu artikkeleiden etsimisessä.
Lisäksi kirjassa on puisevaa luetteloa värittäviä ”inforuutuja” merkittävistä asioista sekä siellä täällä kuvia vanhojen julkaisujen kansista. Kuvitus on maltillinen ja onnistunut, vaikka olisihan kirjassa enemmänkin kuvia voinut olla.

Esimerkkinä Suomen urheilulehden 1899 artikkeli ja miten se on mainittu kirjassa.

Sivumäärän turvotus kuvien kustannuksella lisää aina painokustannuksia. Kalamiesten Keskusliiton julkaisu tuskin tuottaa voittoa, joten pitää olla tyytyväinen näinkin antoisaan teokseen. Sadan vuoden odotus sai päätöksen. Suuri hatunnosto työn tekijöille ja tässä jää odottaman vesi kielellä seuraavaa toista osaa ja mitä uusia lähteitä sieltä löytyneekin.

Suomen kalabibliografia1 kirja löytyy mm. Kalatalouden keskusliiton sivuilta. Olkoon tässä vaikka vinkkinä näin Joulun alla vanhoihin kalakirjoihin ja -artikkeleihin hurahtaneille.