Tuntureita Ruotsin puolella Kilpisjärveltä kuvattuna.

Skandinaviassakin esiintyy pieniä mikrojäristyksiä harva se päivä, mutta viime yönä Ruotsin Kiirunassa rekisteröitiin Yhdysvaltojen geologisen tutkimuskeskuksen mukaan maanjäristys, joka oli magnitudiltaan 4,9 Richterin asteikolla. Se on paljon, sillä edellinen helmikuussa 2008 tapahtunut järistys oli Kiirunassa voimakkuudeltaan 3,2.

Kiiruna sortumisvaarassa

Kiirunassa on yksi maailman suurimmista rautakaivoksista ja tämä järistys liittyikin siihen. Rautakaivoksen verkostot tunkeutuvat yli kilometrin syvyydessä myös Kiirunan keskustan alle. Tämän vuoksi keskusta-alueella piileekin sortumisvaara, jos jokin seuraavista järistyksistä on maanantaiöistä voimakkaampi. Kiiruna kuuluu Ruotsin järistysherkimpään alueeseen.

Norjassa järisee eniten

Skandinavian alueella maanjäristykset ovat yleisimpiä Norjan rannikkoseudulla Kölivuoristossa. Myös merenalaisia järistyksiä tapahtuu Norjan rannikkoseudulla sekä Tanskan pohjoispuolella. Suomessa maanjäristykset ovat todennäköisimpiä Länsi-Lapissa ja Perämeren pohjukassa.

Suomen ennätys 4,9

Meillä Pohjois-Euroopassa jo 2–3 luokan järistykset Richterin asteikolla ovat merkittäviä. Maa harvoin järisee 3–4 voimakkuudella. Suomen voimakkain järistys koettiin vuonna 1882, kun Perämerellä maanjäristyksen magnitudi oli Kiirunan tavoin 4,9. Magnitudiltaan yli neljän järistyksiä esiintyy Suomessa tiettävästi alle viisi vuosisadassa.