Näyttävä kuuropilvi Helsingin taivaalla 12.5.2020.

Viime päivät ovat tarjonneet hyvin vaihtelevaa kevätsäätä: välillä aurinko paistaa lämpimästi ja seuraavassa hetkessä tulee taivaan täydeltä lumirakeita tai räntää. Tiistai-iltana moni pääkaupunkiseudulla pysähtyi ihmettelemään yllä olevassa kuvassa näkyvää muhkeaa kuuropilveä, joka liikkui Uudenmaan yli kohti Suomenlahtea.

Kyseessä oli yli viiden kilometrin korkeudelle ponnistanut Cumulonimbus– eli kuuropilvi, joka syntyy kun aurinko lämmittää maanpintaa ja lämmennyt ilma lähtee kohoamaan ylöspäin. Jos ilma kylmenee tarpeeksi korkeuden mukana, pääsee nousuliike jatkumaan pitkään ja pilvi kasvaa nopeasti korkeutta. Korkeimmat kesäiset ukkoskuuropilvet voivat yltää jopa lentokorkeudelle yli 10 kilometriin.

Eilen havaitut kuuropilvet kasvoivat parhaimmillaan viiden kilometrin korkeuteen saakka. Mukana oli nousuliikkeitä, jotka levittivät pilveä yläosiltaan ja toisaalta myös laskuliikkeitä ja pyörteisyyttä, jotka muodostivat pallomaisia Mammatus– eli utarepilviä. Joskus kesäisin näitä utarepilviä muodostuu hyvin voimakkaiden ukkoskuuropilvien yhteyteen ja niitä voi ajautua satojenkin kilometrien päähän varsinaisesta kuuropilvestä.

Kannattaa lähipäivinäkin pitää katseet taivaalla, sillä kylmässä ja epävakaisessa ilmanalassa näyttäviä kuuropilviä tulee varmasti syntymään lisää. Eipä ole poissuljettua, etteikö yksittäisiä salamaniskujakin voisi esiintyä.

Nämä kuuropilvet ovat siitä kinkkisiä, ettei niiden sijaintia pysty etukäteen ennustamaan. On vähän sama, kun yrittäisi arvailla, mihin kohtaan syntyy kuplia kiehuvassa vedessä. Paikallinen sadetutka onkin näin toukokuussa ja varsinkin kesäkuukausina paras työkalu kuurosateiden seurantaan.