Lehtokotelo helmikuisella tiellä Helsingin Herttoniemenrannassa.
Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta!
Vanhoina aikoina etanoiden tuntosarvien perusteella voitiin ennustaa tulevaa säätä, mutta harvemmin helmikuun alussa. Törmäsin kuvassa näkyvään yksilöön Helsingin rannikolla helmikuun alkupuolella. Luonto tuntuu toden teolla menneen sekaisin lauhasta alkutalvesta, eikä lisääntyvä päivänvalokaan helpota tilannetta.
Kuvassa esiintyvää lehtokoteloa on joskus aikaisemminkin havaittu hyvin leutoina talvikuukausina, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun itse onnistuin taltioimaan yksilön tähän aikaan vuodesta. Luonnonvarakeskuksen mukaan lehtokoteloiden lisäksi lauha talvi saattaa pistää espanjansiruetanat liikkeelle. Liikkeelle lähteminen vaatii vähintään neljän asteen lämpötilan, ja tämä ehtohan on nyt varsinkin etelä- ja lounaisrannikolla toteutunut useana päivänä. Viiden asteen ylitykset voivat olla kohtalokkaita, sillä ne herättävät nilviäisiä laajemminkin ja jos tätä seuraa kuiva pakkasjakso, eikä lumipeitettä ole, harva yksilö selviää hengissä kevääseen saakka.
Etanoiden aikaisesta heräämisestä voi olla haittaa kasvustoille, koska nilviäiskanta voi kevään tullen olla runsas lämpimän talven johdosta. Jos lauhat säät jatkuvat, tämä kannattaakin huomioida puutarhoissa ja muissa istutuksissa, sillä laajat etanakannat voivat saada merkittävääkin tuhoa aikaiseksi.
Näin meteorologisesta näkökulmasta nilviäisten olosuhteet pysyvät lähiviikkoinakin ihanteellisina (mutta meitä talvea odottavien ei): uusi kuukausiennuste näyttää talvilämmön jatkuvan helmikuun läpi maaliskuulle. Luotto talven alkamiseen alkaa kyllä nyt tämän vuoden osalta hiipua.
