Huononevilla jäätalvilla on vaikutusta myös kalakantaan.

Jäätilanne Suomen merialueilla on tällä hetkellä harvinaisen huono: jääpeitettä on ehtinyt tammikuun loppuun mennessä muodostua vain Perämeren pohjukkaan ja paikoin Pohjanlahden rannikkokaistaleelle. Suurin osa Etelä-Suomen järvistäkin on jäättömiä tällä hetkellä. Tämä pisti väistämättä viikonloppuna pohtimaan, miten kalat reagoivat yhä lisääntyviin jäättömiin talviin.

Itämeri lämpenee 0,3 astetta vuosikymmenessä

2000-luvun puolella olemme kokeneet useita huonoja jäätalvia Suomen merialueilla. Harvassa ovat olleet ”vanhan ajan” kunnon jäätalvet. Itämeren keskilämpötila kohoaa noin 0,3 asteella vuosikymmenessä, mikä voi tuntua pieneltä lukemalta, mutta muutokset näkyvät meillä jo jään pinta-alan pienenemisenä. Ilmatieteen laitoksen julkaiseman jääkatsauksen mukaan jäätä on tällä hetkellä huomattavasti normaalia vähemmän:

Hylkeet uhkaavat kalakantoja jäättöminä talvina

Lämpenevät talvet tietävät meillä jääpeitteen vähenemisen lisäksi myös suurempia sademääriä. Kun sateisuus lisääntyy, meriveden suolaisuus vähenee Itämeressä entisestään. Kalalajeista erityisesti turska voi säikähtää veden makeutumista ja se saattaakin vähitellen vetäytyä Itämerestä.

Jatkossa hylkeet kilpailevat yhä enemmän talven kala-apajista kalastajien kanssa: mitä vähemmän jääpeitettä, sen paremmin hylkeet pääsevät käsiksi talvikaloihin.

Ilmastonlämpenemisen myötä puhutaan paljon myös kulkutautien lisääntymisestä ja vesien saastumisesta. Olen lukenut, että taudit koskevat myös kaloja, ja erityisesti lämpimän veden taudit uhkaavat yleistyä. Esimerkiksi kalojen parasiittitartunnat voivat kasvaa, mikä saattaa lisätä kalakuolleisuutta. Lämpimissä ja rehevöityvissä vesissä viihtyvät kalalajit silakka, kuha ja särkikalat tulevat kestämään nämä muutokset paremmin.

Syö särkeä, vähennä levää!

Kalan syöminen tukee kestävää kehitystä ja on kiistatta liharuokaa terveellisempi vaihtoehto. Joka kerta kun syömme Itämeren kalaa, vähennämme meren ravinnepitoisuutta (tämä on siis hyvä juttu: levää muodostuu vähemmän). Erityisesti särki olisi tämän kehityksen kannalta oiva vaihtoehto: jos jokainen suomalainen söisi yhden särkiannoksen kuukaudessa, olisi Itämerellä jopa 80 miljoonaa kiloa vähemmän levää vuodessa!