Helsingin Arabianrannassa tulvi alkutalvesta 2015.

Tammikuun alun myrskyjen ja voimakkaiden matalapaineiden myötä merivesi on paikoin noussut etelä- ja länsirannikolla korkealle. Huomasin tämän, kun lenkkeilin Herttoniemen ja Lammassaaren suunnalla, missä vesi oli paikka paikoin noussut luontopolkujen päälle. Eniten vesi on viime päivinä haitannut Perämeren rannikolla, missä meriveden korkeus nousi jopa yli metrin normaaliarvojen yläpuolelle.

Nämä syyt nostavat vedenpintaa

On hyvin tyypillistä, että vesi on korkealla nimenomaan talvikuukausina jäättöminä aikoina. Meriveden nousuun vaikuttaa ilmanpaine, tuulen suunta ja nopeus sekä vesistön suuruus ja muoto. Pitkään kestäneet lounaistuulet ovat pakanneet vettä Suomen rantakaistaletta kohden ja saaneet alavat maat paikoin tulvimaan länsirannikon tuntumassa.

Matala ilmanpaine vetää vesipatsasta ylöspäin eli vedenpinta pääsee kohoamaan voimakkaiden matalapaineiden yhteydessä. Korkea ilmanpaine puolestaan painaa vettä kasaan ja vedenpinta laskee. Kaikista pahiten merivesi nousee Suomen rannikkoalueilla lounais- tai länsituulten kestäessä pitkän aikaa samalla kun maamme yli liikkuu syviä matalapaineita.

Ilmanpaineen ja matalapaineiden vaikutus vedenpinnan korkeuteen on Suomessa huomattavasti suurempi kuin vuoroveden. Itämeri on sen verran matala ja pieni merialue, ettei vuorovesi-ilmiö juurikaan hetkauta vesimassaa suuntaan eikä toiseen – enimmilläänkin ehkä noin 10 sentin verran.

Täältä tarkistat, tulviiko luonnossa

Jos talvinen luontoretki on mielessä, kannattaakin kurkata Ympäristökeskuksen sivuilta tulvakarttapalvelua. Se kertoo reaaliajassa, missä vesistö- ja meritulvat ovat mahdollisia ja miten niihin voi varautua vaikkapa luontoretkeä silmällä pitäen.