Tämä kasvi puski tuoreita lehtiä joulupäivänä.

Sukelsin joulupäivänä kävelylle leudonkosteaan metsään, jossa erotin harmauden keskeltä yllättävän paljon vihreitä yksityiskohtia. Enkä nyt puhu ikivihreistä puulajeistamme, vaan tuoreesta – suorastaan alkukevättä muistuttavasta ensivehreydestä. Lauha alkutalvi on saanut osan kasveista sekaisin vuodenajasta. Kun ilman lämpötila on vähintään viisi astetta plussan puolella, käynnistyy kasvukausi. Pääkaupunkiseudulla tämä joulu olikin paikoin suorastaan vihreä!

Kasvukausi voi startata keskitalvella

Kasvukausi käynnistyy keväisin, kun keskilämpötila nousee pysyvästi viiden asteen yläpuolelle. Joinakin vuosina näin korkeita lämpötiloja mitataan kuitenkin pitkin talvea, jolloin herkimpien kasvien kasvukausi saattaakin käynnistyä kesken kaiken. Esimerkiksi pajut reagoivat herkästi talven lämpöaaltoihin ja saattavat puskea pajunkissoja jo joulukuun puolella. Ruohokin vihertää vielä varsinkin siellä, missä on valonlähteitä, kuten kirkkaita katuvaloja. Kaikki kasvit eivät välttämättä tarvitse kevään lisääntyvää valoa versotakseen, vaan lämpökin riittää. Onneksi täällä pohjolassa kasvavat kasvimme ovat lähtökohtaisesti kuitenkin sen verran sitkeitä, etteivät ne häiriinny keskitalven versoamisesta ja pystyvät käynnistämään saman prosessiin uudestaan keväämmällä.

Etelässä vihertää, Lapissa ennätyshanget

Hurja on myös kontrasti tällä hetkellä etelän ja pohjoisen välillä: siinä missä eteläisimmän Suomen joulua vietettiin paikoin jopa vihertävissä maisemissa, nähtiin osassa Lappia mittaushistoriamme lumisin joulu. Kittilän ja Sodankylän suunnalla lunta on jo yli 80 senttiä! Tämä onkin leveysasteillamme valitettava kehityssuunta: etelän talvet käyvät yhä vetisemmiksi ja vähälumisemmiksi, mutta Lapissa talvien lumensyvyys kasvaa, samalla talvet toki myös lämpenevät. Kylmätalviseen ilmastoon tottuneille kasveille ja eläimille tämä tarkoittaa vääjäämättä totuttelua uuteen normaaliin.