Kuura luo tunnelmaa. Lumeton maa mahdollistaa nopeamman roudan muodostumisen. Kuva: Flickr

Saana-tunturilla ja läntisillä merialueilla myrskyää tänään ja iltaa kohden tuuli voimistuu muuallakin. Talvimyrskyt aiheuttavat meillä vuosittain tuulituhoja, joiden todennäköisyys on suurimmillaan silloin, kun maa ei ole roudassa. Mutta miksi näin?

Jäätynyttä vettä maaperässä

Roudalla tarkoitetaan maaperässä olevaa jäätynyttä vettä, joka on yleensä 0-200 sentin paksuisessa kerroksessa. Maapallolta löytyy alueita, missä esiintyy ikiroutaa eli maaperässä oleva jäätynyt vesi ei sula kesänkään aikana. Suomea lähinnä olevat ikirouta-alueet löytyvät Skandien vuoristosta ja Murmanskin ympäristöstä Vienanmeren pohjoispuolelta. Maaperän laatu vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka paksuksi routakerros pääsee kasvamaan.

Hyvä ja paha routa

Roudasta tulee heti mieleen montakin haittatekijää, mutta aloitetaan sen hyötytekijiöstä. Jäätynyt maaperä nimittäin vähentää meillä olennaisesti tuulituhoja. Sen takia syysmyrskyjen aikana puita kaatuu herkemmin kuin talvella, sillä maaperässä oleva jäätynyt vesi tukee paremmin kasvustoa ja vähentää tuulituhojen todennäköisyyttä. Tällä hetkellä routakerros on ohuimmillaan maan etelä- ja keskiosassa, missä se on laajalti alle 10 senttiä. Lähitulevaisuuden lauha sää sulattaa routakerrosta lisää, joten loppuvuoden mahdolliset talvimyrskyt kaatavat helpommin puuta.

Roudan ehkä näkyvimmät haittapuolet ovat maanteiden routavauriot, jotka aiheuttavat pomppuisia automatkoja keväisin. Routavauriot paljastuvatkin kunnolla lumen sulamisen jälkeen. Ikävä kyllä routa voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa myös rakennusten pohjille, ja sen takia rakennuksen alusta tulisikin aina pystyttää mahdollisen routakerroksen alapuolelle.

Jos olet muuten keväisin törmännyt epämääräisen näköisiin kivimöhkäleisiin pelloilla, voi sekin olla roudan tekosia. Routa voi siis nostaa maan alta sinne kaivautuneita kiviä tai esineitä.