Vaikka Suomessa ei ole vuosikymmeniin todettu kasvimyrkytyksestä johtuneita kuolemantapauksia, tulee Myrkytystietokeskukseen vuosittain runsaat 2 000 puhelua, jotka liittyvät myrkyllisiin kasveihin.

– En muista, milloin Suomessa olisi viimeksi joku kuollut kasvimyrkytykseen. Toki niitä tapauksia on historian saatossa ollut, sanoo HUS:n Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri, professori Kalle Hoppu.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista etsittiin laajasti kasvien aiheuttamia kuolemantapauksia vuosilta 1969–2009. Niitä ei löytynyt yhtään, mutta sen sijaan samana ajanjaksona sienimyrkytyksiin oli kuollut yhdeksän ihmistä.

Tiedossa olevien kasvimyrkytyskuolemien aiheuttajia ovat olleet ainakin myrkkykeiso sekä raparperin vihreät osat.

Myrkkykasveja laaja kirjo

Suomen luonnossa kasvaa noin 200 myrkylliseksi tiedettyä luonnonkasvia ja avomaan viljelykasvia. Vaarallisimpina pidetään usein sellaisia kasveja, joiden marjoja pikkulapset voivat luulla syötäviksi, kuten esimerkiksi kielo, näsiä, kuusama, konnanmarja tai sudenmarja.

Kasvien myrkyllisyyden arviointia ja luokittelua hankaloittaa moni asia, kuten se, että joku kasvi saattaa olla pieninä annoksina jopa terveellinen, mutta suurina annoksina haitallinen. Annoksen lisäksi myös altistumistavalla eli sillä mitä kautta myrkkyä elimistöön joutuu, on oma vaikutuksensa.

– Siihen, kuinka paljon Suomen luonnossa on myrkyllisiä kasveja, ei ole aivan yksiselitteistä vastausta, koska kasveja voidaan luokitella myrkyllisyyden suhteen monin eri tavoin. On kasveja, joita kutsutaan myrkyllisiksi, mutta jotka eivät meidän näkökulmastamme ole kovin vaarallisia eli ne eivät aiheuta vakavia myrkytyksiä, Hoppu sanoo.

– Yleisoireita aiheuttavia kasveja on varsin vähän. Kasveja, joiden syöminen tai maistaminenkin voi aiheuttaa systeemisiä myrkytysoireita, on yhdeksän.

Hopun mukaan tärkeimmät Suomessa kasvavat kasvit, jotka voivat maistettunakin aiheuttaa systeemisiä eli verenkierron välityksellä koko elimistöön vaikuttavia myrkytysoireita ovat myrkkykatko, myrkkykeiso, hullukaali, hulluruoho, oleanteri, risiini, sormustinkukka, syysmyrkkylilja sekä ukonhatut.

– Näistä todella vaaralliseksi luokitelluista kasveista ei esimerkiksi viime vuonna tullut kuin 99 puhelua. Kaikkiaan kyselyjä tuli 2 199 ja niistä valtaosa koski pikkulapsia. Siksi kasvit, joita useimmat puhelut koskivat, olivatkin kotiympäristöstä löytyviä kasveja, kärjessä kielo, palmuvehka ja kultaköynnös.

Kielon osalta Hoppu oikoo ikiaikaisia käsitteitä tästä pahamaineisesta kasvista.

– Nykyisin sitä ei pidetä enää niin vaarallisena kuin ennen. Kielo sisältää kiistatta myrkyllisiä aineita, mutta ne imeytyvät sen verran huonosti ihmisen suolesta, että pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin edes oireita, hän sanoo.

Hyötykasveissakin myrkkyä

Yleisesti myrkyllisiksi tiedettyjen kasvien lisäksi myös monet syötävät hyötykasvit voivat olla raakana tai väärin käsiteltyinä myrkyllisiä.

– Aikuisten kanssa eteen tulee toisinaan tilanteita, joissa vaikkapa elävän ravinnon ystävät syövät käsittelemättöminä sellaisia kasveja, jotka pitäisi käsitellä ennen niiden syömistä, Hoppu kertoo.

Esimerkiksi pavut sisältävät käsittelemättöminä lektiiniä, joka aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja jopa veriripulia.

Myrkyllisiä ovat myös muun muassa raparperin lehtilavat, perunan ja tomaatin vihreät osat sekä pureskellut tai murskatut kirsikan, omenan, päärynän, persikan, aprikoosin ja luumun siemenet.

Vaikka raparperin tiedetään aiheuttaneen ainakin yhden kuolemantapauksen, on hyötykasvien aiheuttama myrkytys useimmiten lievä ja hoitokeinoksi riittää pääsääntöisesti lääkehiilen antaminen potilaalle.

Myrkytystietokeskus on koonnut verkkosivuilleen kattavan kasviluettelon, jossa on lueteltu myrkyttömät ja myrkylliset kasvit aakkosjärjestyksessä. Lista löytyy osoitteesta www.hus.fi.

Myrkkykeiso ja konnanmarja: Anneli Salo (Oma teos) [CC BY-SA 3.0], lähde: Wikimedia Commons

Sudenmarja: Estormiz (Own work) [Public domain], via Wikimedia Commons

5 faktaa

* Vaarallisen myrkyllisiä kasveja on Suomen luonnossa yhdeksän.

* Suolisto-oireita tai paikallisia ärsytysoireita aiheuttavia kasveja on Suomessa noin 200 eri lajia.

* Myrkytysvaaraa epäiltäessä potilaalle annetaan ensihoidoksi lääkehiiltä.

* Valolle herkistävien kasvien, kuten ukonputkien ja koiranputken aiheuttamat rakkulat on suojattava auringonvalolta vähintään kahden vuorokauden ajan.

* Paikallisten ärsytysoireiden ensiavuksi riittää yleensä altistuneen alueen huolellinen huuhtelu juoksevalla vedellä 15–30 minuutin ajan.