retkikokki

Keittiö retkellä -kirjan ulkoasusta on vastannut Niko Ala-Opas.

Useita keittokirjoja kirjoittanut kokki Sami Garam on siirtänyt yksinkertaisiin resepteihin perustuvan ruokametodiikkansa retkeilyn puolelle.

Garam lähtee keittokirjoissaan siitä, että reseptien kanssa pitää satunnaisenkin kokkaajan pärjätä niin ruuanlaiton, raaka-aineiden kuin välineidenkin suhteen.

Kaverina ”Keittiö retkellä” -kirjassa on oma poika, Kasper, jonka kanssa kokki Sami on tietenkin retkeillyt pienestä pitäen. Nuorempi Garam on kirjan valokuvaaja, mutta epäilemättä hän on vaikuttanut pitkään myös isän ruokareseptien sisältöihin.

Kasper Garamin kuvaama ensimmäinen keittokirja ilmestyi keväällä 2015 ja tähtäimessä on ura alalta.

Retkeilijöille tai vaeltajille suunnattuja keittokirjoja ei löydy markkinoilta ihan tolkuttomasti, joten ”Keittiö retkellä” on mainio lisä alan kirjastoon. Mutta millainen se lisä on?

Kun Kari ja Jukka Loimu julkaisivat vuonna 1989 ”Vaeltajan keittokirjan”, se oli tehty retkeilijöille, jotka eivät metsästä ihan heti pois tulleet. Samaa sarjaa edustaa lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin painettu Raija Hentmanin ”Herkutellen luonnossa”, jossa paneudutaan reseptien lisäksi ruuan raaka-aineiden kuivaamiseen.

Sami ja Kasper Garamin mukaan Keittiö retkellä -kirjan ”tarkoitus on auttaa retkeilystä innostuneitä keksimään muutakin syötävää kuin perinteiset kinkku-juustoleivät tai kertakäyttögrillissä paahdetut nakit”.

Jos tässä kohdassa voisi lyödä vetoa, edelliset rivit saavat todennäköisesti paatuneiden kairankiertäjien sielun huutamaan apua. Vähänkään pitemmille reissuille kun ei välttämättä kuskata kinkku-juustoleipiä saati sitten kertakäyttögrillejä.

Millaista retkeilyä?

Garamit tunnustavat kiertelemättä, että kirjaa varten on jouduttu määrittelemään uudelleen sana ”retkeily”. Tekijät ovat päätyneet siihen, että patikointi tai hiihtoreissu keskellä korpea,  teltassa nukkuminen ja nuotiolla ruuan valmistaminen ovat vain yksi osa retkeilyä.

– Festaripiknik on retki siinä kuin automatka tai formulareissukin. Pääasia, että retken varaudutaan, etukäteen valmisteltujen eväiden kanssa.

Valittu linja on tietysti hyvä siinä, missä muutkin linjat.

Mutta Garameiden keittokirjaa lukiessa on hyvä sisäistää, että lumikenkävaellus, Karhunkierros, tunturivaellus, ruskaretki tai laturetki tarkoittavat tässä kontekstissa käytännössä korkeintaan päivän pituista pyörähdystä asfaltin ulkopuolelle.

Lyhyt piknik -tyyppinen retkeily antaa reissuille paljon enemmän kulinaarista potentiaalia kuin pidemmät rinkkavaellukset. Toisaalta kyllä jälkimmäisilläkin pystyy herkuttelemaan, kun ottaa mukaan paljon kuivattuja raaka-aineita, kuten Hentman opettaa.

Kuivatuotteita Garamien kirjassa ei näy kuin mausteina, joten ruokalistoja ei voi ihan suoraan napata kahden viikon vaellukselle erämaan laidalle.

Ideoita kokkailuun

Kokki-Samin oppeja ei kuitenkaan kannata hylätä tai siirtää syrjään. Koska ruuanlaitossa ja myös retkiruokailussa vain taivas on kattona, eikä mielikuvitukselle ole mitään rajoja, kirjasta saa hyviä ideoita pitkillekin vaelluksille.

Mikään ei estä panostamasta esimerkiksi ensimmäisen päivän iltaan. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Garamien Karhunkierrokselle valmistama ateriakokonaisuus, loimutettua kirjolohta lankulla, tilliperunat foliossa, punajuurivartaat, minttujuoma ja hasselpähkinätuutit?

Tai sieniretki täytetyllä hirvimurekkeella, suppilovahveromuhennoksella ja grilliperunoilla?

Kirjan yksinkertaisia reseptejä täydentää kullekin ruokalajille varattu kauppalista eli tykötarpeet, joita tarvitaan ruokien teossa. Lyhyet valmistusohjeet eivät vaikuta rakettitieteeltä.

Kasper Garamin kuvat aterioista täydentävät hyvin simppeliä kokkailua, kaveri on tainnut löytää alueensa. Mutta yhdestä voi olla varma: jos alkaa itse vääntää kasaan kirjan ateriakokonaisuuksia, ne eivät näytä ollenkaan niin hyviltä kuin kuvissa.

Kirja löytyy Metsäkustannuksen kirjakaupasta  tai Suomalaisesta kirjakaupasta

Keittiö retkellä: Sami & Kasper Garam, 109 sivua, Metsäkustannus 2016