Kalervo Tolppasen sukujuuret löytyvät Kaavin Saarijärven rannalta. Kolmen valtakunnan vaelluksista kertova kirja on tekijälleen hyvinkin henkilökohtainen, tarinat perheen ja ystävien kanssa koettuja.
Ajan mittaan lähivedet eivät enää riittäneet ja kun elämä vei miehen pääkaupunkiseudulle, oli luontoa ja eräelämyksiä haettava hyvinkin kaukaa. Monta kertaa vuodessa Kalervo siltikin käy kotimaisemissaan Kaavilla, missä kotoiset kalavedet ja savusauna odottavat.
Kala- ja vaellusreissut, joita hän kirjassaan kuvaa ulottuvat Pohjois-Norjan rannikolle tai Lapin puuttomien tuntureiden rautu- ja tammukkalompolille. Yhdessä perheen; vaimo Carmelan ja Dan-pojan, Kalervon veljen Hannun sekä monien ystävien kanssa.
1940 -luvun loppupuolella syntyneen Kalervon Lapin kuume on ollut sikäli vahva, että toinen toistaan seuranneita retkiä mies on tehnyt näihin vuosiin saakka.
Kirjan johtavaksi teemaksi muodostuvat monet Lapin vaellus- ja kalaretkien kuvaukset, jotka kirjoittaja kuvaa eleettömästi, mutta tarkalla havainnoinnilla. Liki jokaisesta kirjan kappaleesta huokuu rakkaus pohjoisen karua luontoa kohtaan ja sen syvä kunnioitus.
Pyynnin hurmion ymmärtäminen voi olla vaikeaa sellaiselle, jolle kalastus ei ole intohimo. Saaliit vaikuttavat näennäisen vaatimattomilta; muutaman sadan gramman painoisia harjuksia, tammukoita ja rautuja.
Jokaisella kalareissulla ja jokaisella kalalla on oma merkityksensä. Punamahaista rautua voi verrata kalleimpiin jalokiviin. Yöttömän yön punahehkuisessa maisemassa tunnelma nuotiolla on varmasti muistelemisen arvoista vuosikymmenienkin jälkeen. Nämä tunnelmat kirjoittaja saavuttaa ilman suurta romantisointia.
Eittämättä tammukkapuroilla kulkevaa Tolppasta tulee verrattua kuopiolaiseen Erkki Timoseen, jonka tunnelmalliset tammukkareissujen kuvakset ovat Suomen Lapin puroilta kerrottuja. Samantapainen tunnelma on molemmilla virvelivavan heiluttajilla kirjoissaan.
Tolppasen kirjasta löytyy luku Kilpisjärvellä vaikuttaneesta eräopas Yrjö Metsälästä, jonka Saanan vaelluksialla moni savolainenkin patikkaretkeilijä on ollut mukana. Kalervo muistelee lämmöllä vuosituhannen taitteessa edesmennyttä ystäväänsä, jonka vaikutus Kilpisjärven alueen matkailuun on kiistaton.
Kirjan taitto ja kuvitus ovat tekijän käsialaa. Tolppanen on valinnut mukaan 64 värivalokuvaa, joista löytyy niin perinteisiä saalisasetelmia, kahvipannun porinakuvia kuin retkiherkkujakin, mutta eittämättä kuvituspuolen parasta antia ovat etenkin Kilpisjärven alueen ja Pohjois-Norjan upeat maisemakuvat.
Valokuvauskilpailussakin palkitun Tolppasen otokset ovat parhaimmillaan huippuluokkaa. Kuvien pieni koko ja kirjan paperin laatu tosin himmentävät niiden vaikuttavuutta. Neljän upean värikuvan taittaminen samalle aukeamalle ei välttämättä toimi.
Kielellisesti Tolppasen teksti eroaa edukseen monista muista omakustannetyyppisistä kirjoista, vaikka tekstiin on jäänytkin huomattavasti hiomattomia kohtia.
Lapin kuumeen ja kalastuskärpäsen rokottamille Tolppasen kirja tarjoaa muutaman illan mittaisen pakohetken arjesta; tammukkapurolla Saanatunturin maisemissa, venevaelluksella Altevatnetilla tai vaikkapa vain kylmävetisen tunturipuron partaalla.
Pienenä painoksena julkaistu kirja saattaa saada jatkoa, sillä kauimmillaan Kalervon kalareissut ovat ulottuneet aina Kanadan länsirannikolle saakka. Tässä esikoiskirjassa kuljetaan tanakasti Pohjoismaiden Lapissa.
Kolmen valtakunnan vaelluksia – kalastus- ja vaelluskertomuksia: Kalervo Tolppanen, 152 sivua, Books on Demand GmbH 2009
Matti Kettunen
