Kuva: Tove ja Tuulikki Klovharun saarella. © Moomin Characters™ 

Enemmistö tuntee Tove Jansson Japanissa tuotetusta Muumi- piirrossarjasta, mutta hän oli mestarillnen kuvataiteilija, tuottelias kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä, luontoromantikko ja… kevytretkeilyn kannattaja.

Tove Jansson oli saaristoihminen. Hän vietti monet elämänsä kesät Pellingin edustalla ulkosaaristossa, muun muassa mökillään Klovharun saarella. Hänen erityinen kiinnostuksensa mereen huokuu hänen maisemamaalauksistaan ja piirroksistaan sekä kirjoistaan. Maisemamaalauksissa meren aallot murtuvat rantakiviin, tummina lepäävät luodot pilkuttavat perenselkää ja merenrantakasvit kukkivat louhikossa. Tove Jansson maalasi surrealistisia, modernistisia ja abstrakteja töitä. Hän hallitsi monet eri kuvataiteen tekniikat ja pystyi sommittelemaan taideteoksia niin miniatyyrikokoon kuin rakennusten seiniä peittäviksikin.

Parhaimmillaan Tove Janssonin retkikerronta on hänen luomissaan muumitarinoissa. Muumien maailma sijoittuu laaksoon meren äärelle, suuren aarnimetsän reunalle ja kaukaisen vuoriston taakse. Janssonin kirjoissa, sarjakuvissa ja animaatioissa muumit seikkailevat niissä kyltymättömästi ja tähtäävät aina pidemmälle.

Vaikka monet muumihahmot ovat seikkailuissa mukana, on yksi yksi niistä ylivoimaisesti erähenkisin: Nuuskamuikkunen. Tuo vihreään räsyiseen takin näköiseen mekkoon pukeutuva piippua tuprutteleva nuorimies välttelee väkijoukkoja, inhoaa aitoja ja kieltoja, asuu puuvillakankaisessa (ehkä Ventile-kangasta?) harjateltassa ja kalastaa onkimalla elantonsa. Talveksi nuuskamuikkunen suuntaa muuttolintujen lailla etelän maille, palatakseen laaksoon taas keväällä uusien tarinoiden ja huuliharppusävellysten kanssa.

Tove Jansson kuvailee Nuuskamuikkusen elämää kuin nykyajan downshiftaajaa. Hän kulkee aina kevyin varustein ja viettää leppoisaa elämää luonnonrauhassa mietiskellen ja rehkimistä kartellen. Hän suhtautuu maailman tapahtumiin viileän rauhallisesti ja vältää konflikteja. Erätaidot Nuuskamuikkusella on hyvin hallussa. Kuvastaako Nuuskamuikkunen Tove Janssonin omaa kaipuuta eräretkille? Ainakin Jansson on itse kertonut haaveilevansa vaeltamisesta kevyellä repulla, niin kevyellä ettei sitä edes huomaisi selässä.

Eräs Janssonin kauneimmista kirjallisista retkikuvauksista löytyy novellikokoelmasta Näkymätön lapsi. Novelli alkaa kuvauksella Nuuskamuikkusen paluusta vaellukseltaan: 

”Kulkeminen oli ollut kevyttä, sillä selkäreppu oli melkein tyhjä eikä ollut huolta mistään. Nuuskamuikkunen oli tyytyväinen  metsään ja ilmaan ja itseensä. Huominen ja eilinen olivat yhtä kaukana, mutta juuri tällä hetkellä aurinko helotti koivujen välissä kirkkaan punaisena ja ilma oli vilpoinen ja leuto. Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen.”

 

Tove Janssonin näyttely on esillä Ateneumissa 14.03 – 07.09 2014

Kuva Tove Janssonin piirroksesta. Nuuskamuikkunen ja Titi-uu kohtaavat leirinuotiolla: