Pekka Suuronen

Tervehdys Vm2!

Muistaakseni Erän pt Seppo Suuronen (ei sukua) perusti tämän foorumin juuri 2006. Silloin minua pyydettiin bloggariksi, ja minähän suostuin oitis. Täällä sitä vielä sätkytellään vaikka sekä vakava sairaus että ikä kolkuttelevat ovella.

Ihmettelijä oli aina asialinjalla, niin kuin totesit. Hän oli vieläpä oikea metsämies henkeen ja vereen. Olenpa jopa saanut kunnian nähdä hänet vis-à-vis. Olisi kiva jos ”Ihmettelijä” näkisi tämän ja ilmineeraisi itsestään. Olihan palstoilla toki paljon muitakin aktiiveja.

En ymmärrä miksi keskustelupalsta on kuihtunut. Onko se jokin facebook (minulle, vain kuolleen ruumiini yli) vai mikä? Tervetuloa keskustelemaan, kinastelemaan, väittelemään! Ilmaista lystiä se on!!!

Anteeksi että olen myöhässä vastauksessa. Ensinnäkin käsitteitä:

(1) Luoti on patruunan päässä oleva projektiili, joka lentää ammuttaessa piipunsuusta. Luodeissa ei ole merkintöjä VPT jne. Luoti on itsessään vaaraton jos se ei satu olemaan räjähtävä luoti (harvinaisia, sotaväen kamaa).

(2) Patruuna koostuu hylsystä, luodista, pohjanallista ja ruudista. Elävä patruuna on potentiaalisesti vaarallinen enkä millään opilla tekisi siitä koruja.

(3) Hylsyn pohjassa on tyypillisesti kantaleima, joka identifioi valmistajan ja kaliiperin. Esim, VPT (+ valmistusvuosi) ja 7,62 x 54R. VPT = Valtion Patruunatehdas = nykyisin Nammo Lapua.

(4) Kuulostaisi siltä että nuo voisivat olla latausharjoituspatruunoita, jolloin ne ovat vaarattomia. Mutta kannattaisi kuitenkin kysyä viisaammilta, eli lähimmästä aseliikkeesta tai ampumaseurasta. Siellä tiedetään.

(5) Korujen tai avaimenpeän tekeminen patruunasta ei ole hyvä idea. Kerron syitä seuraavana päivänä mutta nyt on menoa. I’ve got to fly.

Pekka Suuronen, asetoimittaja (Erä, Urheiluampuja, ASE-lehti…)

Kyllä kai pätevää historiikkiakin löytyy kaliiperista 308 Win. Olen melko varma, että kauriin saa nurin tällä patruunalla. Tosin luotipatruuna-aseen ja jousiaseen tappavat tehokkuudet perustuvat aivan eri asioihin. Niitä ei voi sillä lailla verrata keskenään.

https://waffenlager.net/ammo/308win.html

Heitän muutaman ärsykkeen kaliiperista 308 Win., joka ei kylläkään ole kuulunut omiin henkilökohtaisiin aseisiini. Minulla on ollut mm. 30-06 ja 300 Win. Mag. kivääreitä. Jospa saataisiin ärhäkkää keskustelua aikaiseksi?

(1) Kaliiperilla ammuttiin v. 1980 ensimmäisen kerran ME, 60 kymppiä 300 m matkalta MM-kisoissa. Harald Stenvaag 15.8.1990, Moskova. Kaliiperi 308 Win.

(2) Olen haastatellut kuusamolaista rajavartijaa Oulussa, joka on kaatanut 150 hirveä kaliiperilla 308 Win.

(3) Suomalaisten patruunavalmistajien mukaan 308 Win. on eniten valmistettu keskisytytteinen kivääripatruuna.

Antaa palaa, mm. ”kaaripyssymiehet”!

Haulikko lienee IJ-58 (tai IZH-58) riippuen miten translitteroidaan. Siitä on hyvä esitys seuraavassa.

https://waffenlager.net/shotguns/baikal_ij58.html

Myös tässä on mainittu paineraja 750 [AT] (bar). Jos haulikko on kunnossa myös sulkuväliltään ja sulultaan, sillä voi ampua kaikkia normaaleja 12/70 lyijyhaulillisia patruunoita. Sissos-aseliikkeen sivuilta löydät jotain.

https://www.sissos.fi/i/haulikonpatruunan-valintaopas/442/

Margolin MCM on legendaarinen harjoittelupistooli. Myös tästä on hyvä selvitys Waffenlagerissa:

https://waffenlager.net/handguns/mcm_margolin.html

Kyllä siinä uskaltaa käyttää kaikkia standardiluokan .22 Long Rifle-patruunoita, joissa on 40 grainin (2,59 g) lyijyluoti. Melkein kaikissa on. Kun ostat target-luokan patruunoita (lähtönopeus V0 alle 330 m/s), saat todennäköisesti parhaimmat kasat. Lapua Pistol King on suosittu pistooliampujien keskuudessa. Muutamia muita vaihtoehtoja (aakkosjärjestyksessä) CCI Standard, Eley Match Pistol, Federal Target, RWS Target Pistol, SK Standard Plus, Winchester T22. Muita brändejä ovat mm. Aquila, Cheddite, Fiocchi, Geco, Hornady, Magtech CBC), Norma, Remington, Sellier & Bellot, Swartklip… Venäjällä valmisteaan edullisia 22-patruunoita (mm. Klimovsk), mutta pakotetoimien vuoksi niitä on huonosti saatavilla.

Tekniset tiedot löydät kuukkelista valmistajien kohdalla.

Näet siis että valinnanvaraa on paljon ja hintahaitari on suuri. On vain löydettävä se oikea, mistä MCM tykkää.

Olen hurjassa nuoruudessani ostanut rasian kaikkia mahdollisia merkkejä ja kokeillut niitä. Silloin kyse oli kivääristä, mutta uskoakseni pistoolissa tilanne on sama, tai ehkä vielä kriittisempi. 22 Long Riflen käynti on mystinen juttu, joka selviää vain kokeilemalla.

Tyhmä vastaus: Mikset mene viralliselle ampumaradalle? En ole oikein perillä valtion mailla olevista penkereistä.

Aiheesta lisää blogissani.

Remington Chapter 11:iin

Kannattaa perehtyä ampuma-aselain 44 §:ään, joka kuuluu:

44 §
Hankittavaa ampuma-asetta ja aseen osaa koskevat edellytykset

Aselupa voidaan antaa vain sellaista ampuma-asetta tai aseen osaa varten, joka ei lippaan patruunamäärän, kaliiperin tai muiden ominaisuuksien perusteella ole hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen nähden tarpeettoman tulivoimainen ja tehokas sekä joka soveltuu hyvin hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen. Jos hakijan ilmoittama käyttötarkoitus on metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen, ampuma-aseen soveltuvuutta arvioitaessa noudatetaan lisäksi, mitä metsästyslaissa (615/1993) ja sen nojalla säädetään. Metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista varten aselupaa ei voida antaa muuta ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta kuin kertatulitoimista pienoispistoolia taikka pienoisrevolveria varten. (8.9.2017/623).

Eli on oltava perusteltava käyttötarkoitus. 338 WM sopii hirven ja karhun kaatoon, mutta ei kannata perustella sitä esim. ratakivääriksi. Kaliiperi on tuhdisti potkiva ja patruunakustannuksiltaan kallis ampua. Ei kannata hankkia vain sen vuoksi että sellainen on saatavana. Kaikenlaisia kaliipereita on saatavana ”sopivaan hintaan” käytettyjen aseiden markkinoilla. Eli käyttötarkoitus on harkittava ensin. ”Meiner Meinung nach” eli IMHO eli vain minun mielipiteenäni.