Forum Replies Created

Viewing 15 posts - 106,426 through 106,440 (of 106,447 total)
  • Author
    Posts
  • in reply to: Metsästys & riista #374912 Ilmoita asiaton viesti
    Tapio17
    Participant

    Mitäpä mieltä ollaan ns. ruokintametsästyksestä. Onko se ollenkaan metsästystä vai riistan talteenottoa. Meilläpäin sitä ei harrasteta vaan eipä ole riistaakaan, ne kun pakkaavat kerääntymään ruokinnalle ja joutuvat yksiin patoihin

    in reply to: Kalapaikat ja kalalajit #375759 Ilmoita asiaton viesti
    Teemu23
    Participant

    Tampereen seudulta mitään vinkkejä mistä lähteä nimenomaan haukia heittokalastamaan? Autolla mahdollista liikkua.

    in reply to: Tikka haulikot #375760 Ilmoita asiaton viesti
    Meikä2
    Participant

    Voiko Tikka M97A:lla ampua teräspaukkuja.

    in reply to: Tampereen hauen heittely paikat #375780 Ilmoita asiaton viesti
    Jari Tuiskunen
    Participant

    Haukea löytää varsin helposti useimmista Tampereen ja lähiympäristön metsälammista. Kannattaa etsiä kartalta mökittömiä tai vähän mökitettyjä lampia ja pikkujärviä, joiden rannat näyttäisivät sopivan kulkukelpoisilta. Viimemainittua pystyy arvioimaan vaikkapa Google Mapsin satelliittinäkymien avulla.

    Kalastuksessa on hyvä muistaa, että hauet tavoittaa parhaiten rantojen tuntumasta sieltä, missä on vesikasvillisuutta. Pitkät heitot avoveden puolelle antavat yleensä huonommin. Siksi on syytä pitää mukana myös ruohouistimia, vaikkapa Minnow Spooneja.

    Jari / Erä

    in reply to: Aseharrasteet #375945 Ilmoita asiaton viesti
    Pekka Suuronen
    Participant

    Voit lukea lehden ilmaiseksi tästä:
    http://epaper.fi/read/5337/606QZD86

    Asepuolella esitellään kiekkohaulikko Yildiz MX Trap. Lehdessä kerrotaan myös Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlavuodesta eri lajien yhteenvetoineen. Pääjuhla järjestettiin Tampereella elokuun 31. päivänä. Juhlassa julkistettiin Kalle Virtapohjan kirjoittama historiateos Sata tarkkaa vuotta: Ampumaurheilun historia Suomessa.

    Kirjasta myös blogissani: https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2019/09/24/sata-tarkkaa-vuotta/

    in reply to: Palaute & Erän sisältö #377124 Ilmoita asiaton viesti
    Risto9
    Participant

    Erän numero 10 ilmestyi 16.10. Mielestäni lehdessä ollut juttu Hiosta, kuivaa, purkita olisi pitänyt olla kesällä eikä aikaan jolloin suurimmassa osassa maata ruska on vienyt vihreän värin ja pakkaset natistaneet kasvesta loput. Voisitte uusia jutun ensi keväänä.

    in reply to: Erän numero 10 #378771 Ilmoita asiaton viesti
    Anssi Uitti
    Keymaster

    Terve!

    Ja kiitokset palautteesta. Olet hyvinkin oikeassa jutun julkaisuajankohdan suhteen. Lokakuun lehti on kuitenkin Erän vuotuinen ruoka-teemanumero, mistä syystä artkkeli siihen sijoitettiin.

    Terveisin
    Anssi Uitti/Erä

    in reply to: Aseharrasteet #378908 Ilmoita asiaton viesti
    Pekka Suuronen
    Participant

    Voit lukea lehden ilmaiseksi alla olevasta linkistä:

    http://epaper.fi/read/5473/Bzhel9T1

    Ase-esittelyssä on uusi Feinwerkbau P 8X paineilmapistooli. On myös juttua uudesta ampuma-aseasetuksesta. Lehdessä on myös vuoden 2019 kaikkien SM-kilpailujen tulokset.

    in reply to: Palaute & Erän sisältö #380312 Ilmoita asiaton viesti
    Lukija
    Participant

    Nyt annan lehdelle risuja. Minne ovat jääneet keskeisten harrastusvälineiden vertrailutestit- siis esim. retkeilyssä rinkat, kalastuksessa kelat ja siimat tms. Ja tarkoitan tunnettujen laatumerkkien laadukkaita tuotteita, en tuntemattomia halppis-siimoja tai tuoteryhmien ”alkaa”- malleja?! Minne lehden satsaus hyviin harrastusvälineisiin on kadonnut. Esim. lehden alkuajoilta muistan metsästyshaulikkovertailun. Nyt mennään tasolla ”sohjokauhat” joka on mielestäni pohjanoteeraus mutta myös kuvaa nykylinjaa! Yleensäkin toivon lisää testejä ja vertailuja sekä uutuusesittelyjä!
    -Pekka-

    in reply to: Kalapaikat ja kalalajit #380665 Ilmoita asiaton viesti
    Lukija21
    Participant

    Ahvenet ovat yleensä kesällä helposti kalastettavissa, mutta isomman ahvenen kalastus kesäaikaan sitä vastoin on osoittautunut huomattavasti haasteellisemmaksi. Isolla ahvenella tarkoitan yli 500 grammaisia yksilöitä. Olen kiinnostunut ison ahvenen liikkeistä siis eniten kesäaikaan, mutta tietysti kommentoida saa myös muista ison ahvenen käyttäytymisekologiaan perustuvista havainnoista, kuten sen käyttäytymisestä talviaikaan. Ison ahvenen käyttäytyminen on ollut mielessäni jo pitemmän aikaa, mutta mitään selvää säveltä ei vielä toistaiseksi ole löytynyt. Tässä on muutamia mieltäni askarruttavia kysymyksiä ja toivoisin niihin vastauksia. Olen myös itse ottanut kysymyksiin hieman kantaa, jotta myös oma näkökulmani asiaan tulisi esille.
    Viihtyykö iso ahven parvessa muiden ahventen kanssa? Entä viihtyykö iso ahven sekaparvessa jonkin muun/muiden kalalajien, kuten särjen tai lahnan kanssa?
    Monet ovat sitä mieltä, että suuri ahven ei juuri viihtyisi parvissa, mutta itse olen saanut suurimmat ahveneni pienestä parvesta, jossa oli suurten ahventen lisäksi suuria lahnoja.

    Viihtyykö iso ahven yleensä lähellä pohjaa, ja nouseeko se kesäaikaan väliveteen tai lähelle pintaa?
    Oletan ison ahvenen viihtyvän kuitenkin ainakin välillä ajoparvissa, jotka liikkuvat usein välivedessä ja jopa lähellä pintaa.

    Viihtyykö iso ahven erilaisissa paikoissa kuin pieni ahven?
    Yleisesti ottaen olen ainakin itse huomannut sen, että iso ahven viihtyy kesäaikaan keskimäärin syvemmässä vedessä kuin pienempi lajitoverinsa. Omalla kalavedelläni, joka on keskisyvyydeltään vähän alle 4 metriä ja voimakkaasti humuspitoinen, pienempää ahventa tavoittaa varmimmin 2-3 metrin syvyydestä ja isompaa ahventa 4-6 metrin syvyydestä. Ilta-aikaan myös isommat ahvenet voivat nousta ajoittain matalampaan.

    Viihtyykö iso ahven kuhan kanssa samanlaisilla alueilla?
    Omasta mielestäni ainakin matalilla alueilla, joilla on siellä täällä syvempiä monttuja. Kun kuhaa ja ahventa siis esiintyy järven matalalla alueella ne viihtyvät lähes poikkeuksetta ainakin kylminä kesinä syvemmissä montuissa. Oman kokemukseni perusteella tietynlaisilla alueilla siis ainakin joskus viihtyvät samoissa syvyyksissä ja ympäristöissä kuin kuha.

    Eroaako ison ahvenen syöntiajat pienemmän ahvenen syöntiajoista?
    Havaintojeni perusteella iso ahven syö samoihin aikoihin pienempien lajitoveriensa kanssa, mutta syönti-ikkuna on vähän lyhyempi.

    Syvänteiden läheisyyden merkitys isolle ahvenelle?
    Miksi iso ahven tarvitsisi sen enempää syvänteitä kuin pienempi lajitoverinsakaan? Onko syvänteissä mahdollisesti sille enemmän ruokaa?
    En ainakaan itse ole huomannut, että syvänteen läheisyys olisi välttämätön suuremmalle ahvenelle. Tosin jo edellä mainitsin siitä, että matalilla alueilla juuri syvät montut vetävät ainakin matalapaineen aikana isompaa ahventa puoleensa, joten mahdollisesti myös laajemmat syvänteen vähän syvemmilläkin alueilla voisivat mahdollisesti ajaa saman asian??

    Rinteiden jyrkkyys?
    Kalastusmaailmassa paljon puhutaan siitä, että rinteiden jyrkkyydellä olisi vaikutusta varsinkin kuhan ja ahvenen oleskeluun. Paljon on mielipiteitä siitä, että kuha viihtyisi loivemmilla rinteillä kuin iso ahven, joka taas viihtyisi enemmän jyrkillä rinteillä.

    Toivoisin, että saisin edes muutamiin kysymyksiin vastauksia, ja voisin kehittyä paremmaksi kalastajaksi.

    in reply to: Ison ahvenen käyttäytyminen kesäaikaan #380685 Ilmoita asiaton viesti
    Lukija21
    Participant

    Jostakin syystä vastauksesi ei Jari näy, vaikka olet jo nähtävästi vastannut. Mistähän moinen mahtaa johtua? Ainakaan itselläni ei siis näy vain kuin tuo oma postaukseni.

    in reply to: Ison ahvenen käyttäytyminen kesäaikaan #380695 Ilmoita asiaton viesti
    Jari Tuiskunen
    Participant

    Juu, vastasin, mutta jotain tapahtui ja vastaus hävisi jonnekin. Yritetäänpä uudelleen.

    Ison ahvenen kalastuksessa kaikkein oleellisinta on, että keskitytään vesiin, jossa niitä oikeasti esiintyy. Useimmissa suomalaisissa vesistöissä yli puolikiloiset ovat sen verran harvinaisia, ettei niitä myöskään vapavälineillä tavoita kuin sattumalta.

    Ahvenen kasvu isoksi riippuu mitä suurimmassa määrin tarjolla olevasta ravinnosta. Jos esimerkiksi kuore-, muikku- tai salakkakanta on voimissaan eikä niiden syöjiä ole ylenpalttisen runsaasti, ahvenet saavat mahdollisuuden kasvaa nopeasti isoiksi. Toisaalta jos pyyntipaine on samanaikaisesti voimakas, se tietenkin pienentää ison esiintymisen mahdollisuuksia.

    Isokin ahven viihtyy parvissa, toki välillä myös yksittäin. Useimmissa tilanteissa, missä olen suurahvenia saanut, on samasta paikasta tullut pienempiäkin. Harvemmin jokin paikka on antanut pelkkiä suurahvenia, toki sellaisiakin on joskus kohdalle osunut. Muiden kalojen kanssa sekaparvissa ahvenet eivät ymmärtääkseni ainakaan vakituisesti kulje, paitsi tietenkin seuratessaan esimerkiksi kuoreparvea saalistusmielessä.

    Isojen ahventen olinpaikat riippuvat suuresti vesistön luonteesta ja toki vuodenajoistakin. Esimerkiksi kutuajan kynnyksellä kevättalvella niitä voi löytää aivan matalasta. Toisaalta suurissa, kirkkaissa ja hyvähappisissa järvissä ahvenet voivat viihtyä ajoittain jopa 10-20 metrin syvyydessä.

    Pikkuahvenia mieluummin isot nousevat myös väliveteen ja pinnan tuntumaan, tämä erityisesti silloin, kun ovat saalistamassa pikkukaloja. Pienet yksilöt viihtyvät enemmän pohjan tuntumassa, koska sieltä löytyy niiden ravintoakin eli pohjaeläimiä.

    Kuhia ja ahvenia saa toisinaan samoista paikoista, mutta keskimäärin kuha viihtyy ahventa syvemmällä. Näin varsinkin talvella. Lämpöisen veden aikaan molempia voi saada hyvinkin matalasta.

    Ison ahvenen syöntiaika on omastakin mielestäni huomattavasti lyhyempi kuin pienen. Jos saalistusonni on myötäinen, isomus saa vatsansa täyteen yhdestä kunnon kokoisesta saaliskalasta. Pienet sen sijaan joutuvat nyppimään hyönteisiä ja muita selkärangattomia paljon ahkerammin ja aina tilaisuuden tarjoutuessa.

    Syvänteiden läheisyys? Usein syvänteiden rinteet ovat niitä paikkoja mistä ahvenia etsitään, mutta toki monilta tasapohjaisilta järviltä ja merialueilta sellaiset puuttuvat ja ahvenet kasvavat silti ihan hyvin. Syvänteet ovat kuitenkin paikkoja, joiden päällä esimerkiksi kuore- ja muikkuparvet viihtyvät, joten silloin toki saalistajatkin haluavat olla lähellä.

    Rinteiden jyrkkyyskin on vähän mutu-juttu, mutta omankin kokemukseni mukaan hieman loivempi rinne on parempi kuin kovin jyrkästi viettävä. Kuha jopa tuntuu suosivan aivan tasaisiakin pohjia ahventa paremmin.

    Terveisin Jari / Erä

    in reply to: Ison ahvenen käyttäytyminen kesäaikaan #380696 Ilmoita asiaton viesti
    Lukija21
    Participant

    Kiitos hyvistä vinkeistä. Näillä pääsee toivottavasti jo askeleen lähemmäs sitä kilon ahventa.

    in reply to: Ison ahvenen käyttäytyminen kesäaikaan #380697 Ilmoita asiaton viesti
    Jari Tuiskunen
    Participant

    Kiva olisi jos muutkin viitsisivät laittaa havaintojaan tänne.

    Jari / Erä

    in reply to: Ison ahvenen käyttäytyminen kesäaikaan #380698 Ilmoita asiaton viesti
    Lukija21
    Participant

    Juu, olisi mukava kuulla myös muiden mietteitä. Eikä tarvitse olla mitään varmaa tietoa, vaan myös mutuilukin otetaan avoimin mielin vastaan. Ja omat kalaveteni sijaitsevat Pirkanmaan pohjoisosan voimakkaasti humuspitoisissa ja keskisyvyydeltään matalissa järvissä, joten jos sinnepäin on antaa jotakin vinkkiä, niin olisi mukavaa.

Viewing 15 posts - 106,426 through 106,440 (of 106,447 total)