Kala-Harri

se aseiden säilyttäminen onkin suurin ongelma kotona. Ei maaseudulla aseongelmia ole siinä mittakaavassa ollut. Esim. Helsingistä aina lähdetään jahtiin johonkin maaseutupitäjään. Silloin voi ne aseet käydä hakemassa hotellista ja tuoda jahdin jälkeen sinne. Kun vielä puhdistuspalvelun ostaa, niin huoletonta on asehomma. Mutta maaseudulta lähdetään jopa kotiportailta jahtiin, joten ei mitään järkeä käydä ensin 178 km päästä asetta hakemassa (Utsjoki – Ivalo) jne. Maaseudulla osataan aseiden kanssa toimia hieman toisin kuin kaupungissa. Ja jos sen akan tahtoo nitistää, ei siihen asetta tarvita. Paskatalikollakin voi survaista mahasta läpi tai ajaa vaikka ämmän lingon läpi. Yleensäkin tappohommissa keinoja on vaikka kuinka.

kanssa samoilla linjoilla. En vain ymmärrä että miksi ei ole voimia soutaa yksillä airoilla, sillä Alaköngästä lukuunottamatta Tenolla ei ole edes kevättulvassa niin kovaa virtausta, etteikö yksillä pärjäisi. Siirtyivätköhän viime kesän mölyapinat Sirmasta Vetsikkoon, kun Sirmassa oli rauhallista. Joitain suvannovaraajia näytti olevan, mutta niistä ei kannata välittää, vaan jatkaa vain omaa soutua rauhallisesti. Jos oottopaikalle tullaan, niin siellä ei enää koko arsenaalia ryhdytä värkkäämään, vaan oottopaikka on sitä varten, että vuorollaan sujuvasti lähdetään soutamaan, eikä jätetä karmeita välejä. Voin ihan tuhansia tunteja soutaneen vinkata, että kannattaa lähteä mahdollisimman pian edellä lähteneen perään. Nimittäin edellä lähtenyt on saattanut omilla, vähän väärillä vieheillä ärsyttää lohen liikkeelle ja sitten heti perään toisenlaiset vieheet silmilleen saatuaan, nappaa kiinni. Näin on käynyt minulle sen kymmenet kerrat, joko itselle tai sitten takana tulevalle. Mitä pitempään lohi saa miettiä iskua, sen vaikeampi on sitä saada. Mutta kun solkenaan tippuu käikälettä silmille, niin pam, kohta vapa taipuu. Kyllä niillä airoilla näillä virtauksilla pystyy välimatkaa säätelemään ja pääsee soutamaan. Mitä siellä rannalla teppasee kallista aikaa tappaen. Kokeilkaahan suvannonvaraajat tuota keinoa, saattaa se vapa kerrankin taipua lohenpainosta, eikä tarvii tyhjää nyhjätä.

Jari kirjoittaa asiaa tuosta nopeasta ”vanhemisesta”, mutta on asiassa mutta. Nykypäivänä on helppo tehdä laite, jolla testaan esim. jarrupalojen kulumista ja jarruvoimaa. Samoin saadaan tehtyä laite, joka testaa vavan vääntymistä. Eikä ole iso homma kehittää kone, joka kääntää sankaa taas ja taas ja taas..
Kun nuo koneet rassaavat yötäpäivää esim. yhden kesän ajan, se tuottaa normikalastuksessa viidenkymmenen vuoden räpläyksen. Jovain siitä saa kestotestin helposti kasaan. Onhan meillä Räisäsen pellepeloton, joka voi kehittää vavantaivutuskoneen jne. Sitten vain homma käyntiin.
jk. minunkin 12 kinttuinen perhovapa pamahti poikki Alaskassa kalan kanssa vääntäessä. Arvatkaa vain ottiko pattiin. Onneksi vasta reissun lopussa ja viimeisen päivän kalastin virppavehkein, mutta silti.

miksi se pitää olla järeä. Kun nuo kuvaamasi eläimet ampuu kaikilla laillisilla kaliibereilla aivan hyvin. Jotenkin ihmisille on muotoutunut käsitys, että autossa pitää olla kova ääni ja iso pakoputki, aseen pitää jyrähtää ja olla isoreikäinen vailla mitään perustetta, järkevää sellaista. Olen ampunut useita hirviä kyllä .375H&H mag. .370 sako mag. 9,3×62 ja siitä pienemmillä aina 6,5x55SE asti. Yhtä kuolleita kaikki tyynni laukauksen jälkeen ne ovat olleet.

löytyy pimeäkiikari. Olen kokeillut ja kirkasta kuvaa esittää.

En ole lappalainen, enkä edes pidä itseäni muuna kuin muualta tulleena. Siksi ne jutut ovat juuri minunlaisia. Edelleenkin olen yrittänyt kertoa, että on täysin vapaaehtoista lukea minun juttua. Se ei ole pakko, eikä kansalaisvelvollisuus.
Näin se joskus menee, että lappalaisista tulee lantalaisia heidän muuttaessa pois Lapista, mutta lantalaisista ei koskaan lappalaisia heidän muuttaessa etelästä Lappiin, hyvä 80asti. Lienet sinäkin lähtenyt jostain syystä pois Utsjoelta ja muuttunut siis lantalaiseksi.