eräsukset

..parhaita ei ilmeisesti vielä valmistettu mutta käypäsiä varmaan löytyy.onhan kaiken maailman ”army” suksia.etsi joku suksimestari käsiisi ja teetä sukset.yksi oli joskus pari vuotta sitten hankasalmella ja nimi muistaakseni Ylönen (jos valmistaa enää)

Vuosien saatossa olen kokeillut Järvisiä, Kuusistoja, Peltosia ja Lahdenperiä. Valitettavasti eräsuksien valmistajia taitaa tällä hetkellä olla kovin vähän, mutta jos jostain vielä löytäisin Kuusistot, olisin valmis ne hankkimaan. Pidän niitä parhaina. Tällä hetkellä minulla on Peltosen Metsä-malliset sukset. Hioin suomukuvion pohjasta pois, koska mielestäni parhaan pidon ja luiston saa perinteisesti voitelemalla sukset. Järvisen Lapponiatkin toimivat sangen hyvin.

Järvisen ja Peltosen ja Karhun välillä ei tosiaan ole suurta eroa. Mutta 240 ja 280 pitkän suksen välillä on toisinaan suurikin ero.

Toki suuren osan talvea kummankin mittainen toimii kelpo lailla eikä eroa juuri ole, mutta kyllä niitä rajatapausolosuhteita vaan tuntuu tulevan vähän joka talvi vastaan, jos ahkeranpuoleisesti retkeilee.

Keskitalvella metsäseudulla pehmeässä lumessa pitempi suksi uppoaa selvästi vähemmän kuin vähän lyhyempi. Ja toisaalta myöhään keväällä, kun hankikanto alkaa huveta, pitkällä suksella pysyy pinnalla paljon pitempään kuin lyhyemmällä.

Enempi tuli tätä pituuspohdintaa harrastettua ERÄn numerossa 3/2004.

Jouni Laaksonen/Erä

Mie ostin pari vuotta sitten karhun 240 pitkät sukset, käytössä hirmu hyvät, nousee kärki pinnalle erittäin hyvin, ja kantavat tämmöisen reilun 90 kiloisen melko hyvin(tietysti riippuu hangesta).
Ainut ongelma ilmeni parin käyttökerran jälkeen, suksen yläpinnasta lähti reunoista n, 2 mm levyiset nauhat pintaa, onko se nyt sitten muovia vai mitä. Kun minun mielestä ei pari viikkoa vanhoista suksista saa lähteä noin pinnat, niin veinpä takas sinne mistä ostin. Silloin oli toukokuu lopuillaan, lähettivät mukamas takas tehtaalle ja lupasivat että ennen seuraavia lumia tulevat takas. Noh, uusi vuosi kerkis vaihtua ennen kuin tulivat, ja minkä näköisinä, särvään oli vedetty joku maali päälle, eikä edes kovin siististi. Kun niitä lähetettiin niin sain käsityksen että tutkivat ja vaihtavat tehtaalla ne uusiin. Sitä en sittä tiiä että onko niitä koskaan lähetettykään takas tehtaalle vai korjasko se myyjä ne ite jossain…
Noh, lopputulos se, että siinä liikkeessä en enää käy, on ollut mulla ennenkin samantapaisia ongelmia samassa paikassa.
Noh sukset on nyt kestäneet ihan hyvin, ei ole irronnut lisää reunoja, ainut mikä vähä häiritsee silmää on ne maalaukset, mutta mulle ne on käyttövehkeet.

samajuttu mulla on nuo järvisen lapponia eräsukset. mulla lähtee myös reunoista paloja. mutta kyllä mulla painoa on noin 40 kiloa ja on noin 200cm korkeat ja kyllä ne kantaa hangenpäällä. kyllä totean että, kannattaa ostaa kaikkien jotka ovat harkinneet ostavan erä sukset niin järvisen lapponiat… suosittelen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Olen ajatellut alkaa ainakin harrastuksenomaisesti tekemään metsäsuksia. Laskettelu- ja telemarksuksien teosta kokemusta on jo jonkin verran.

Kiinnostaisikin kuulla mikä on paljon metsässä hiihtävän ”märkä päiväuni” suksirintamalla? Yhdestä puusta tehty perinnesuksi? Sälesuksi? Vai kenties nykyteknologiasta ammentava laminoitu puu/muovi/kuitusuksi? Kuinka leveä/pitkä on vielä järkevä? Tarvitaanko metallikantteja, leikkausta tai erityistä profiilia?

Kertokaa mitä haluaisitte unelmienne sukselta. Jos hyvin sattuu niin sitä voidaan koittaa toteuttaakin. Ehdotukset tänne: juha.ramala@gmail.com

Kiitos